this side of paradise || Oleksi x reade

Luku 12 "Älä hymyile jos et tarkota sitä."

Aleksi
Timeskip 2kk (sori noin pitkä!)
Olin toipunut hyvin! Syön toki edelleen vaan jotain, keittoja, välipalakekseja yms. Olin päässyt jo kotiin ja voisin aloittaa huomenna jälleen koulun! Olli oli päässyt kouluun jo 2kk sitten. Ihan epää! Olli oli käynyt melkeinpä joka päivä meillä varmistamassa että mulla on kaikki hyvin, varsinkin kun tietää ettei mun vanhemmat oo parhaimmasta päästä. Makoilin sängylläni kunnes äitini avasi oven. "Saakelin pentu! Sun ei täydy syödä susta tulee läski! Sitähän sä toki oot jo mutta jos näen kerrankin vielä sun syövän nii mä tapan sut!" Äitini huutaa. (Okei mun on pakko kertoo nyt miks tein noin pitkän timeskipin, nii iha sen takia ku tosi usein mun luvuissa ollaan sairaalassa nii ei ny iha jaksais sitä:D) "ÄITI KAI SÄ TAJUAT MULLA ON SYÖMISHÄIRIÖ!!!! OON JUST TOIPUMASSA SIITÄ TOSI HYVIN JA PYSTYN VIIMEIN SYÖMÄÄN ILMAN OKSENTAMATTA!!" Huudan äitille.

"ALEKSI MATIAS KAUNISVESI ULOS TALOSTA!" Äitini huutaa. Kyyneleet valuvat silmistäni. Äitini paiskaisee oven mennessään. Alan pakkaamaan jotain vaatteita ja otan koulurepun, ihan vaan siks että haluan käydä edes koulua. Mitä?! Haluan käydä koulua?! No onhan sitä jo ikävä.

Olin nyt ulkona täydessä kaato sateessa. Puhelimeni alkaa tärisemään. Katson tuota. "Ollih." Huokaisen ääneen.

Puhelu
(A=Aleksi O=Olli)
O: Moi! Koulu loppu nii ajattelin tulla käymää. Onhan se ok?
A: Öh ei kannata mennä...
O: Kui nii mennä? Siis onko kaikki hyvin kuulostat vähän itkuiselta?
A: Äiti heitti mut vittuun sieltä...
O: Voi rakas... Tuu meille. Siellä sataa kaatamalla!
A: Kiitos. Oot rakas. Mä tuun moi.

Suljin puhelimen. Eli Ollille siis. Tästä ei ollut hirveän pitkä matka, mutta kaatosateessa se varmasti menee hitaasti. Oli jo Marraskuu ja mulla ei ollut takkia?!

Olin viimein Ollilla. Koputin tuon oveen ja Ollin isä Jere tuli avaamaan oven. "M-moih..." Moikkaan ja tulen eteiseen. "Et saa tulla tänne! Olli on toipilas." Jere kieltää minua. "Iskä Aleksi on mun poikaystävä! Kyllä se saa tulla tänne!" Kuulen Ollin äänen eteisen toisesta päästä. Tuon isä mulkaisee minulle mutta lähtee sitten keittiöön. "Sori." Olli pahoittelee. En vastaa mitään. Paska olo.

"Hei sähän oot liti märkä! Voit saada flunssan!" Olli huolehtii. Jätin kengät eteiseen ja menimme Ollin huoneeseen. Vaihdan jotain lämpimämpää päälle ja nyt katselen Ollin vaatekaappia jos sieltä löytyisi joku kiva huppari. Löysin jonkun college hupparin ja laitoin tuon päälle. Käännyin Olliin päin. "Toi sopii sulle." Olli kehuu. Asetan pienen feikki hymyn.

Olli
"Älä hymyile jos et tarkota sitä." Käsken tuota komeinta poikaa. "Voit jäädä asumaan tänne niin kauks aikaa ku vaan tarvii." Sanon jolloin tuo tulee syliini hajareisin. "Mitä mä tekisin ilman sua." Pörröpää alkaa itkeä ja painaa päänsä olkapäälleni ja halaa mua. "Mä en haluu et sä kuolet." Aleksi itkee. "Aleksi, ei ajatella sitä nyt, jooko." Pyydän tuota jolloin tuo kaataa minut sängylle ja makaa vain kiinni minussa pyöritellen kikkaroitani. Eli siis hiuksia.

Timeskip seuraavaan päivään
Olimme nähtävästi eilen nukahtanut tähän koska heräsin tuohon korvien raiskaaja herätyskelloon. "Aleksii, monelta sulla koulu alkaa?" Kysyn tuolta joka makaa edelleen päälläni. "Mhh ysiltä kui nii" tuo mumisee jotain vastaukseksi. "No siinä tapauksessa perse ylös! Nyt on aamu!" Hihkaisen. Okei huomaa et oon sairas. 1. Mä heräsin HERÄTYKSEEN. 2. Oon ihan pirteä. 3. Aleksi on rakas. Okei toi kolmonen ei liity mitenkään tohon mun ihan sama.

"Nukuttii sitte vaatteet päällä." Aleksi naurahtaa. Naurahdin myös. Vanhempani olivat jo lähteneet töihin. Laitoin minulle leivät ja otin kaksi välipala keksiä Aleksille. Heitin nuo tuolle. "Kiitti" Aleksi kiittää hymyillen.

Saatiin syötyä jolloin lähdettiin kouluun päin. "Jännittääkö?" Kysyn Aleksilta jolloin kaappaan tuon kädestä kiinni. "Ehhkä vähän." Aleksi sanoo hermostuneena. "Ei hätää kaikki menee varmasti hyvin!" Rohkaisen tuota jolloin tuo suutelee mua.

Olimme koulun pihalla ja näimme Joonaksen ja Nikon joittenkin muitten 2 pojan kanssa. Kävelimme noitten luo. "Moii?" Moikkaan noita. "Moi! Täs on Joel ja Tommi! Tosi hauskoja jätkiä!" Niko esittelee hymyillen. "Joo moi mä oon Tommi." Tommi esittelee itsensä. "Jep ja mä oon Joonas!" Tuo blondi esittelee naurahtaen. "Okei joo Joel." Eli siis Joel sanoo. "Btw Aleksi kiva nähä!" Joonas sanoo iloisesti ja halaa Aleksia jonka takia tuo irrottaa kätensä minusta.

Koulun kellot soi. Tommi ja Joel olivat lähteneet jo mopoillaan lukiota kohti. Kävelimme Joonaksen kanssa koulun käytävää pitkin ekalle tunnille.

-sanoja +700-
Okei nyt muuten tuli mieleen et oonko kirjottanu ees Nikosta ja Joonaksesta mitään? No mut jos en nii ne on yhessä et joo lol:D