Idol-Vkook ✓

27-Kaksi vuotta eteenpäin

Se ois sit vika luku tätä kirjaa. Pidän tän jälkee viikon tauon et julkasen vaa yhen tai kaks lukuu yoonkookkii

•••

Jokaisen päähenkilön ajatukset viimeseltä parilta vuodelta:

Taen Nk.

Oli kulunut nyt kaksi vuotta äitini kuolemasta että viimeisestä itsemurha yrityksestäni. Sen jälkeen oli tapahtunut kaikkea. Kävin myös noin kuukauden ajan psykiatrilla juttelemassa. Tai juttelemassa kuin juttelemassa. En oikeastaan puhunut siellä mitään joten lopetin sen. Sain myös lääkkeet mutta noin vuosi sitten lopetin myös nekin. En halunnut lähteä parantaa elämääni niillä. Ne kadotti kaikki muutkin tunteeni. Lopetin ne oikeastaan sillä aloin tajuta mistä oikeasti nautin ja saan iloa elämään. Jatkoin niiden tekemistä ja keksin uusia juttuja pian oikeastaan ei niistä olisi ollut enään hyötyä. Toki edelleen oli ollut useita ylä ja ala mäkiä mutta Jungkookin, kavereiden ja muiden bts jäsenten avulla selvisin niistäkin. Pahin alamäki tuli äitini hautajaisten aikaan. Vaikka kuinka vihasin häntä silti hänen menetys oli rankin. Olin lähellä lopettaa kaiken mutta Jungkook ja Jimin sai minut miettimään uudelleen useean otteeseen. Nuo juttelivat ja juttelivat ja panikoivat yhdessä jos poistuin kotoa. Vaikka kuinka se tuntui hyvältä ajatukselta ei se ollut. Jonkin sai vain kääntymään joka kerta ja palaamaan kotiin. Uskalsin myös avautua hieman enemmän Jungkookille, Jiminille ja Hobille lapsuudestani. Sekin helpotti.
Jungkookin oli avautunut enemmän. Olimme viettäneet monta pitkää yötä ja monta itkettävää päivää yhdessä.

Kävin jopa moikkaamassa mummia vanhainkodissa Jiminin ja Hobin kanssa. En aluksi osannut kiittää häntä mutta kun aloin löytää uudelleen asioita mistä nautin uskalsin viimein kiittää. Jos ei hän olisi ikinä palannut takaisin elämä olisi paljon erillain täällä. Myimme mummin kanssa perheeni vanhan talon jollekkin pariskunnalle. Olin aluksi vihainen myymisestä mutta loppuen lopussa tajusin en tulisi tekemään sillä mitään ja jostain on irti päästettäväkin. Pyysin että saisin olla mukana edes viimeisen kerran.

Saimme myös Jiminin ja Hobin kanssa paikat bts taustatanssijoina. Emme aluksi meinanneet ottaa paikkoja vastaan. Mutta viime tipalla kun keskustelimme päätimme ottaa vastaan. Se taisi olla paras päätöksemme. Toki kuvailin edelleen olin tallentanut joitain videon ja kuvan pätkiä kameroiden takaa. Kuten musiikkivideoiden suunnitteluista ja studiolta jne.

Noin puolivuotta sitten managerimme ehdotti kaikkien suhteiden paljastamista. Fanit ottivat asian yllättävän hyvin vastaan toki jotkut suuttuivat mutta emme antaneet asian häiritä.

Juuri nyt olin oikeasti onnellinen ja se oli kaikki mitä tarvitsin.

Jungkookin Nk.

Aikaa oli kulunut jo paljon ja paljon oli tapahtunutkin. Taen ja minun välillä oli käynyt kaikkea, asuntolamme oli remontoitu ja alueellemme oli tullut lisää asuntolaita uusia bändejä varten.

Asuntola oli remontoitu isommaksi. Neljä normi huonetta ja yksi vierashuone että keittiö ja olohuone oli enemmän samassa kuten pesuhuone ja vessa että pyykin pesukoneet yhdistettiin samaan paikkaan. Yksi huone oli minun ja Taen, yksi oli Yoongin ja Jiminin ja sitten oli Namjoonin ja Jinin huone ja Hobi erikseen. Huoneiden kokoa oli hieman suurennettu sillä ei tarvittu enään viitä pientä huonetta olla ylä kerrassa. Vanha vierashuone säilytettiin kooltaa ja paikaltaan samana.

Sillon kun Tae voi huonosti pari vuotta sitten lupasin tälle kaiken kääntyvän vielä hyvin. En edes itse oikeastaan uskonut siihen silloin. Kaikki näytti tulevaisuudessa liian pimeältä. Edes huomisesta ei tiennyt. Nykyään uskon siihen sillä kaikki kääntyi hyvin. Nykyään talossa oli parempi ilmapiiri kun kaikki tuli toimeen kunnolla. Ihankuin palaset loksahtaisivat paikalleen. Taella oli ollut pari pahempaa alamäkeä jolloin oli ollut läheltä piti tilanteita. Mutta joka kerta tuo jäi uudelleen ja uudellen. En edes loppuen lopussa saannut tietää miksi. Olimme myös keksineet vahingossa tavan. Kävimme kerran kuussa samalla kivellä mihin hänet ekan kerran vein. Siitä tuli vain tapa, tapa joka sai kummankin iloiseksi. Katselimme iltaisin ja öisin tähtiä että auringon laskua ja huonoina aikoina kävimme siellä juttelemaasa. Katsoin vierestä kun Tae hymyili. Hän näytti onnellisemmalta kuin ekan kerran kun hänet näin.