Idol-Vkook ✓

16-Koulu?

Uutttaa lukuu jee jee

•••

Taen Nk.
Keskiviikko kello 7.30

Heräsin herätyskelloon joka oli Jiminin. Olin mennyt yöksi heille sillä halusin tänään yrittää mennä kouluun. En tiedä edes miksi. Mutta en halunnut tuottaa pettymystä äitille mutta tiesin jo valmiiksi ettei päivä pääty hyvin. Olin jutellut Jungkookin kanssa kouluun palusta eilen jonka takia sain häneltä viestillä tsempit. Hymyilin. Hän sai oloni paremmaksi. Hänen ei edes tarvinnut yrittää vain hänen olemassa olonsa toi rauhallisuutta minulle. "Hei huhuu!" kuului ääni ja käden heilutus naamani edessä. "Häh?" sanoin. "Nii syötkö?" Jimin sanoi ojentaen leipää. Otin leivän. Halusin yrittää parantaa elämääni. Jos muut mollaavat voin kai itse yrittää muuttaa ajatus tapaani? Voinko?

Aloin syömään samalla kun Jimin pakkasi tavarat sillä en tiennyt mikä lukujärjestykseni oli mutta tiesin sen olevan sama kuin Jiminin. Ja niinkuin ennen oli Hobinkin. Hän vaihtoi normi linjasta tanssi linjalle Lisan ja heidän eronsa jälkeen. Samassa koulussa sekin on vain ihan eri tunnit.

Olin syönnyt ja lainannut Jiminiltä vaatteet. Huokaisin syvään. Minua ahdisti. "Kyl me selvitään" Jimin sanoi rohkaisevasti. Niin kai ajattelin. Kouluun paluu tuntui jo isolta askeleelta. Astuimme ovesta ulos ja lähdimme kävelemään koululle. Matka kesti noin 20 minuuttia ja paljoakaan oppilaita ei matkalla näkynyt sillä moni tulee kyydillä tai bussilla.

Näin koulumme. Olimme melkein sen pihassa. Ahdistukseni vain suureni ja tunsin kuinka kaikki alkoi heikottaa ja käteni tärsisvät. Eka tuntimme olisi kuulemma biologiaa sitä olisi kaksi tuntia ja se alkaisi yhdeksältä. Sen jälkeen olisi 15 min tauko ja alkaisi matikka. Aine jota vihasin eniten. Tämän jälkeen olis ruokailu joka kestää tunnin. Sen jälkeen olisi enään kolme tuntia englantia jossa olisi esityksiä mutta minulla ei ollut tehtynä mitään joten vain katsoisin ja pääsisismme kotiin tämän jälkeen. Torstai olisi vielä helpompi päivä. Koulu alkaisi suoraan ruokailusta eli vast kahdeltatoista jonka jälkeen olisi kaksi tuntia fysiikkaa ja yksi opon tunti johon kukaan ei ikinä mennyt. Tuijotin koulua pakokauhun vallassa. Halusin juosta pois. Katsoin Jiminiä melkein kyyneleet silmissä. Miksi halusin edes tehdä tämän. Mitä edes ajattelin. "Kyl sä pystyt mä en tuu jättää sua hetkekskään mä lupaan ja jos tulee jotai sano nii lähetää ulos tai mennään kotiin" Jimin sanoi yrittäen helpottaa oloani. Eniten pelkäsin kiusaajiani ja että näkisin Hobin. Hän kävi samaa koulua tanssi linjalla sillä koulussamme oli tanssi että musiikki linja mutta musiikin puoli oli eri rakenuksessa. Nyökkäsin ja jatkoimme matkaa.

Olimme koulun porteilla ja ihmisiä alkoi olla liikaa. Sydämmeni sykki ja ahdisti. Tuntui kun pyörtyisin. Kun astuimme koulun pihalle aloin tuntemaan outoja katseita meissä. Näin kuinka ihmiset supisivat toisilleen ohi kävellessä. Kävelin Jiminin viereillä tuijottaen maata. Halusin juosta takaisin kotiin. En vielä nähnyt kiusaajiani mutta samalla sekunnilla kun pääsimme koulun oville he astuivat nurkan takaa. Jimin aukaisi oven mutta se työnnettiin kiinni. "Katos katos kuka saapu" sanoi yksi. "Hahah ihme ettei potkastu jo pellolle" kuului toinen. He nauraa räkättivät kunnes Jimin vetäisi oven auki ja työnsi minut sisään. Hän on kuulemma opinnut olemaan heidän kanssa sillä he kävivät sanoilla mottaamassa häntä joskus kun en ollut koulussa. Ovi sulkeutui ja hiljaisuus lakseutui käytäville. Kävelimme biologian luokan eteen ja jäimme odottamaan opettajaa. Katselin ympärilleni ja näin kuinka ihmiset kuiskivat ja katsoivat. Katsoin oville ja näin kuisaajani astuvan sisään. Tökkäsin Jiminiä merkiksi. Hän huokaisi. Tunsin epäonnistuneeni jollain tasolla. Yli ajattelin kaiken taas. Opettaja saapui ja kiusaajat suuntasivat rappuun. Opettaja tervehti ja toivotti tervetulot takaisin. Hymyilin ironisesti sillä tuo kuulosti sarkasmilta. Istuimme luokan perälle. Minulla ei ollut uutta biologian kirjaa joten katsoin Jiminiltä. Joku edestä heitti kumin suoraan otsaani. Halusin itkeä. Aina kun palaan tähän kouluun kaikki muistikuvat palaavat takaisin pahimmista kuisaamis ajoilta.