Idol-Vkook ✓

4-Mä en tiedä mitä tehdä enää

Tää on nyt ylimääränen tieto mut siis Taella on sisko japanissa jonka luokse sen vanhemmat lähti niiku asumaan siks viikoks ku ne hoitaa työ juttuja ja Taen sisko on 18 ja se on Taelle tosi tärkee ja sen nimi on siis Myoui Mina kutsutaan vaan Mina
Luvussa on sisältöä joka voi trigeröittää!!

•••

Taen nk.

Kun sain sen viestin äitiltä en tiennyt mitä oilisin tehnyt sillä rakas siskoni joka oli minun yksi syistä enää edes elää tätä epäreilua mailmaa oli joutunut kolariin. Minulla on siis itsetuhoista taustaa mutta Jimin ja Hobi sai autettua minua pois siitä kierteestä mutta sairastan edelleen masennusta nyt nykyään se on helpottanut mutta ahdistus todella helposti minkä takia saan helposti ahistuskohtauksia. Nyt iskäni on koomassa japanin sairaalassa ja siskoni Mina on taivaassa, he ajoivat kolarin äiti selvisi ilman mitään ihmettelen kyllä miten mutta siskoni ei selvinnyt. Tänään on tiistai en ole eilisen aamun jälkeen poistunut talosta ulos. Äiti ei ole palaamassa Japanista kunnes iskä herää ja kavereillenikään en ole laittanut mitään tai vastannut puheluihin tai viesteihin. Jungkookin oli vastannut mutta en ole jaksanut vastata. Jiminkin yritti tulla käymään tänään aamulla tuomaan ruokaa mutta käskin häntä jättämään ruuat eteiseen tulematta enempään sisälle ja niinhän myös teki. En ikinä ajatellut että palaisin siihen samaan mitä kävin koko ala-asteesta 8 luokkaan asti mutta näköjään taisin.

Kello on kohta 16 enkä ole noussut sängystä enkä syönnyt ehkä minun pitäisi mennä syömään jotta Jimin voisi olla tyytyväinen koska tiedän kun alan oireilla ja meinaan pudota takaisin pohjalle niin Jimin alkaa oireilla ja unohtaa syödä ja koska hänellä on syömishäiriö taustaa niin en halua että hän alkaa oireilla mutta hänellä on onneks Hobi auttamassa. Päätin syödä Jimin tuomia nuudeleita ja juoda vettä. Raahauduin ruuan jälkeen suihkuun jonka jälkeen menin sohvalle katsomaan jotain turhaa sarjaa ja loppuen lopussa nukahdin sohvalle.

H

eräsin puoli kaksitoista sohvalta johon olin eilen ilalla jäännyt. Aloin kelaamaan sarjan osaan johon muistin jäänneeni ja jatkoin sen katsomista.

Kello vierähti nopeasti iltaan jolloin päätin mennä syömään ja nukkumaan.

Maaginen time skip viikon päähän
⚠️⚠️

Nyt on kulunut viikko kun ersitäydyin niin sanotusti mailmasta. Minua on yritetty tavoittaa mutta minulla ei ole motivaatiota vastata kenellekään tai päästää ketään sisään. Luulin päässeni yli viiltelystä mutta tämä laukaisi kaiken uudelleen. Kävelen vessaani ja aukaisen peilikaapit josta nostin pienen rasian jossa säilytän teriäni otin sieltä yhden ja nostin hihaani samalla katsoen kättäni miettien mitä olen mennyt tekemään mietin hetken mutta sitten asetin terän ranteelleni ja vedin siihen pari viiltoa jonka jälkeen laitoin terän pesun kautta takaisin rasiaan. Katsoin hetken rannettani kunnes otin sideharsoa ja sidoin sen ranteeni ympärille ja vedin siskoni antaman hupparin hihan alas ja laahustin takaisin huoneeni sohvalle ja aloin itkemään miettien miksi kaikki taas näin huonosti.

⚠️⚠️⚠️⚠️⚠️

Herään ovikellon rämpytykseen näköjään olin nukahtanut. Lähden laahustamaan alakertaan eteiseen. Katsoin ovisilmästä kuka se on ja tietenkin hän on Jimin. En avaa ovea mutta kuulen hetken päästä kun Jimin huutaa minulle että aukase ovi ja että hän on huolissaan olenko enää elossa kun minusta ei ole kuulunut mitään. En tiedä miksi mutta tuo laukaisee minulle itku kohtauksen jolloin kuulen Jiminin sanovan "Tiedän olet siellä kuulen sinut läpi, Pliis avaa tää ovi! Oon huolissani susta". Mousin lattialta avaten lukon jolloin ovi lentää auki ja tunnen pienet mutta turvalliset kädet ympärilläni jolloin aloin itkemään uudelleen. Jimin laittoi oven kiinni ja sanoi minulle "Hei kaikki on hyvin, mä oon vaa ollu tosi huolissani ku sä et oo vastaillu kellekkää et ees sun äitille". Katsoin häntä itkuisilla silmilläni sanoen "Mikään ei ole hyvin". Jimin vastasi halauksella ja otti kauppakassin toiseen käteen ja toisen käden hän kietoi ympärilleni ja lähti viemään meitä keittiöön. Hän istutti minut baari jakkaralle ja alkoi laittamaan ruokatarvikkeita jääkaappiin ottaen samalla nuudeleita kaapista ja keittämään ne meille. Kun nuudelit oli valmiita kuulin Jiminin äänen. "Hei herätys Tae nää nuudelit ois valmiita syödää nää ja sit mennää olkarii juttelee" hän selitti rauhallisesti kun minä pidättelin uutta itkua. Ei en halunnut jutella, en halunnut syödä halusin vain olla yksin ja haihtua pois. Aloin kumminkin hieman vastahakoisesti ja hitaasti syömään nuudeleitani Jimin syödessä omiansa ja välillä vilkuille puhelimensa takaa että syön. Yhtäkkiä päätin kysyä "Miksi sä koputit ja tulit vasta nytten oisit voinnu tulla vaikka joka päivä sullahan on vara-avaimet?" Jimin vain nosti päänsä ja katsoi silmiini kuin etsien jotain ja lopulta hän vastasi "Niin oisin mutta aluksi halusin antaa rauhaa mutta sitten susta ei kuulunut mitään ja hukkasin hetkeksi avaimet ja nyt ne on löydetty mutta tulin suoraan treeneistä tänne niin minulla ei ollut niitä mukana" hän kertoi rauhallisesti ja vastaukseksi annoin vain hymähdyksen ja jatkoin loppujen nuudeleiden syömistä. Kun olin saannut syötyä Jimin keräsi astiat ja lähti viemään minua olkariin hän aukaisi tv ja laittoi jonkun tylsän saippuasarjan taustalle kunnes alkoi puhumaan "Mä olin susta huolissani jo sillon tiistaina ku susta ei kuulunu mitään mut se huoli vaa kasvo ku sua ei näkyny eikä kuulunu viikoo ja sit jossai puolivälissä suhu ei saannu enää yhteyttä ainaku soitti kuulu vaa ei saada yhteyttä sit aloin oikeesti olla jo huolesta sekasin tietäen sun taustat ja Hobi yritti parhaan mukaan lohduttaa mua ja kertoo et kaikki on hyvin ja nyt se on parin päivän käyttäytyny ihan oudosti ja sit mun oli vaa pakko tulla tänne kattoo et oothan sä elossa". Jimin piti pienen hengähdys taon kunnes jatkoi "Mä päätin sit tulla ku opetki alko kyselee mis oot ja sun äitiksi soitti parii kertaa ja sit koulus alko liikkuu huhui nii en enää kestäny vaa tulin tänne ja nytku tulin nii tää paikka näyttää sikaläävält ja silt et tääl asuis vampyyri ku kaikki verhot on kiinni" Jimin sanoi huolestunut ilme kasvoillaan. Yritin jälleen pidättää hengitystäni kunnes tunsin pistävän kivun kädessäni ja vingahdin pienesti jolloin Jimin katsoi minua oudosti kysyen "Kaikki hyvin?" "Tiiäthänsä et voit kertoo mulle kaiken haluun et puhut ja kerrot miten sul nyt menee" hän lisäsi hyvin varovasti kuin olisin sekoamassa. Okei siltä kyllä tuntuikin. Käänsin pääni ja tunsin kuinka kyyneleet valuivat poskilleni en jaksanut tehdä mitään ja yritin olla niikuttamatta mutta Jimin huomasi ja otti kädellä leuastani kiinni ja käänsi pääni katsoin heti alaspäin en halunnut nähdä häntä huolissaan. "Hei iha tosi puhu se auttaa sä tiiät mä kuuntelen enkä kerro kellekkää" hän sanoi rauhoittavasti. Olimme hiljaa pitkään kumpikin vain katsoi tekevisiota kunnes aukaisin suuni "Ei mul oo mitään puhuttavaa. Ei tääl oo mitää mist puhuu haluun vaa pois en jaksa enää sentakii en vastannut mitään" sanoin pidätellen jälleen kyyneleitä. Silmäni ovat turvoksissa ja punaiset itkemisestä ja silmän aluseni kertoivat valvotuista öistä ja käteni kaiken muun. Silloin Jimin otti ranteistani kiinni jolloin säpsähdin josta tiesin että nyt jään kiinni. Jimin kurtisti kulmiaan ja hitaasti hän siirsi katseensa ranteisiin joista tuo piti kiinni kunnes päästi toisen käden irti ja alkoi hitaasti nostamaan hihaa joka tuntui kivuliaalta. Kyyneleet alkoivat valumaan puroina pitkin poskia aina syliini asti. Kun jimin oli nostanut hihani hänen ilmeensä ei ollu järkyttynyt eikä yllättynyt vain pikemminkin huolestunut ja pahoillaan. Jimin aukaisi suunsa ja sanoi rauhallisesti "Voi Tae mitä sä oot tehny. Nää on melkein tulehtuneita... Mä tiesin tän siks mä halusin saada sut kiinni.. Mä tiiän et sä haluut pois ja mä tiiän kuinka paljon sä haluisit vaan luovuttaa mut mä haluun et sä tiedät jos sä ikinä luovutat mä jään aina kaipaa sua ja sä pysyt aina mun sydämmessä aina mun parhaana kaverina en jää muistelee huonoja hetkiä vaan hyvä niitä hetkiä kun naurettiin mahatkipurassa toisilemme ja joka ilta ku tähtitaivas saapuu nään sut sen kirkaimman tähden joka siellä loistaa ja sanon muista sä oot mulle tärkee". Siihen hän lopetti ja veti rauhallisesti toisenkin hihani ylös ja toisella kädellä hän pyyhki kyyneleitäni ja sanoi "Nää pitää hoitaa" ja lähti taluttamaan minua kodinhoitohuoneeseen jossa on ensiaputarvikkeita.