Deep Seabed || Blind Channel One-Shots ||

Nikox???: Rakastaja 2/2

Niko-

Ajatukseni pyöri lähinnä ympyrää päänisisällä. Uusia ajatuksia ei tullut mutta samat vaihtelivat vuorotellen kukakin paikkojaan. Selkääni sattui ja kengät hiersivät jalkojani. Kyllä, en edes jaksa kenkiä ottaa pois, kun saavun omaan kotiini. Meidän, minun ja rakkaani.

Päätin korjata itse asian. Otin hiertävät kengät pois, vaihdoin asentoa. Helppoa, ettensanoisi. Kumpa kaikki ongelmat voisivat ratkoa näinkin helposti.

Suuntaan katseeni olohuoneen pöydälle. Jaksanko edes laskea kuinkamonta tölkkiä tässäkin on, paljon näistä saisi yhteensä rahaa?

Turhautunut, rikki, väsynyt. Täydellisiä tunnetiloja minulle juuri nyt. '???' olisi sanonut jo että minun pitää lähteä ulos, pihalle, näkemään ystäviä.

Taasko käännän ajatukseni sinuun, annatko minun koskaan pääseväni ylitse?

Muistan kun kerroit munulle että;

"Sittenkun aurinkonousee, valonsäteet huuhtovat kehoni. Voin luvata sinulle, että minulla on kaikki hyvin.

Sitten kun näät musta unia väreissä joita ei ole olemassa. Ajattelet meidän tulevaisuutta, lupaan olla aina täällä."

Hän sanoi ja sanan kohdalla 'täällä' hän painoi kätensä sydäntäni vasten. Tiesin silloin että aikaa ei ollut enään paljon, tiesin sinun lähtevän. Tiesin myös sen, että et aijo sitä kertoa minulle milloin, tai miksi.

Olin liian rakastunut estääkseni sen. Pyysit minua jäämään vain nukkumaan, vaikka tiesin, että parintunnin päästä et tulekkaan enään kotiin, suutele minua otsalle ja käperry viereeni sohvalle. Annoin sinun mennä, koska ymmärsin sinua.

"Niko.. ootko sä täällä?"

Säpsähdän pois ajatuksistani. Samalla yhden suolaisen kyyneleen päästääkseni poskelleni käännän katseeni eteisen käytävälle.

Hetkenpäästä kohtaan blondin huolestuneet kasvot ja käännän katseeni suoraan edessä olevaan mustaa aukkoa muistuttavaan telvisioon.

Miltään ei tunnu.

Vedän syvään henkeä ja huokaisen. Kuulen askeleiden lähestyvän ja seuraavassa hetkessä sohvan painautuvan vieressäni ja käden selälläni.

"Ajatteletko sä taas häntä? " Joonas kysyy.

Käännän katseeni häneen ja annan kyynelten vain valua poskiani pitkin. Kaadan pahaltamaistuvaa litkua suoraan kurkkuun ja lasken sen pöytätasolle.

"Jokaikinen päivä"

-

:(