AleksixJoel : Ketään niin kuin sua

165 21 3
                                    

- Joel

Me halailtiin Aleksin kanssa mun makkarissa peiton alla. Me oltiin "tapailtu" jo jonkunaikaa ja musta tää tuntuu tosi oikeelta, hyvältä. Mä en oikeestaan tiennyt mitä Aleksi tunsi mua kohtaa mutta kai se jotain myönteistä oli, kun tähän pisteeseen oltiin tultu.

Aleksi oli nukahtamaisillaan syvään uneen. Meillä oli ollut tänän vapaapäivä ja sehän tarkoitti yhteistä treffi iltaa pitkästä aikaa. Mä en ollut kova treffien järkkäiliä mutta tänään otin itteeni niskasta kiinni ja halusin yllättää Aleksin ja näyttää sille kuinka paljon mä siitä välitän.

"Aleksi.. yritä pysyä vielä hetki hereillä, mulla olis sulle jotain.."

Aleksi mutisi jotain vastaukseksi ja kääntyi kasvot minua kohti ja availi silmiään. Me katseltiin hetki toisiamme silmiin ihanassa hiljaisuudessa kunnes kumarruin vähän antamaan pusun miehen huulille. Me ei olla pussattu vielä oikeastaan kertaakaan, jos siis kännipusuja ei lasketa..

"Oliks toi se "jotain" ?"

Aleksi naurahtaa ja nousee istumaan ja vetää samalla peittoa päällensä. Naurahdan ja nousen ylös sängyltä lähteäkseen pois makuuhuoneesta. Suuntasin kohti olohuonetta ja siellä sijaitsevaa hyllykköä. Olin piilottanut Aleksille trakoitetun kaulakorun mistä hän on puhunut jo kuukausia kuinka hän haluaisi hommata sen mutta ei ole raaskinut.

Lähdin takaisin Aleksin luokse ja pidin korua nyrkinsisälläni. Istuin Aleksin vierelle ja sanoin että laittaa silmät kiinni ja kädet sylinsä. Aleksi teki näin ja sitten laskin korun tämän käsille.

"Saa avata"

Aleksi avasi silmänsä ja jähmettyi. Hän katsoi minua ja sitteen korua ja taas minua ja taas koorua. Otin sen hänen käsistään ja laitoin sen aleksin kaulalle ja napsautin sne kiinni takaa. "Täähän on hiton kallis Joel.." Aleksi sanoi ja painautui kiinni olkapäälleni.

"Olet rakas."

Sanoin puolivahingossa. Kyllä mä sitä tarkotin, mä vain mietin, että milloin olis hyvä aika sanoa se. Nythän se tuli sanottua, vaikkei me edes tiedetä tuleeko meistä mitään. Tää kaikki huuma on vaan päätyny tähän, että makoilet mun sängyllä, mun sylissä tai sohvalla mun silmien alla. Kyl mä sua haluan katsella, oot täydellinen.

Mä en tiiä mitä sä tunnet. Mä en tiedä haluatko musta mitään. Haluatko mun olevan sulle hetken mielijohde ja sitten parin kuukauden päästä sä sanot, että en ollut sun tyyppiä. "Mutta voidaanhan me olla kavereita?" Sä varmaan sanoisit. "Tottakai me voidaan" sanoisin sulle, hymyilisin ja antaisin vielä halin ennenkuin sä lähtisit.

Joka kerta kun katsoisin sua, mä tulisin näkemään sut mun sängyssä, mun sylissä tai sohvalla. Mun omana, mun rakkaana.

- Vaikkei meistä mitään tulekaan , niin en koskaan niin kuin sua.

-

Miten oon hengissä, en tiedä.

Antakaa biisi ehdotuksia niin voisin tehä aina biisiin liittyvän one shotin. puspusnusnus

Deep Seabed || Blind Channel One-Shots || Where stories live. Discover now