Only Us Two || Oleksi x reade

17.

Aleksi
Me oltiin faijan kanssa syöty jo pizzat. Nyt olin itseasiassa matkalla Ollin luokse. Lupasin tuutaroida häntä siihen asti, että hän muistaa asiat seuraavan 10 vuodenkin päästä.

Pääsin Ollin ovelle. En suotta häpeillyt ja astuin suoraan sisälle. "Ai moi Aleksi! Kiva viimein tavata sut! Ollin on puhunut hirveästi sinusta." Ollin ¿äiti¿ tervehti. "Moi! Sori jos jotenkin ryntäsin tänne, kun en koputtanut." Pahoittelin. "Ei mitään! Tule toki peremmälle. Haluatko jotain? Kahvia? Teetä? Keksejä?" Ollin äiti kyseli. "Äiti, anna Aleksin olla." Olli tuhahti. "Älä nyt Olli. Äitishän vaikuttaa mahtavalta." Naurahdin. "Oi mä pidän susta!" Ollin äiti sanoi ennenkuin Olli vetäisi minut hänen mukaansa.

Heti meidän päästyä hänen huoneeseen Olli suuteli mua. Vastasin suudelmaan. "Oliko ikävä?" Kysyin naurahtaen. Olli halasi mua. "Onko tässä riittävä vastaus?" Hän kysyi. "Kai tää menee." Sanoin. Irtauduimme toisistamme. "Tehdään jotain!" Olli sanoi. "Mitä herra tahtoo tehdä?" Kysyin sarkastisesti. "Panna ig?" Olli vastasi sarkastisella äänellään. Naurahdin. "Ollaanko vanhuksia ja mennään kahvilaan?" Ehdotin. "Pliis." Olli sanoi.

***
Pääsimme kahvilaan. Tilasimme kummatkin kahvit mustana.

Juttelimme pöydässä kaikesta maan ja taivaan välillä. "Hei muuten, mä oon miettiny kaapista tuloa." Olli kertoi. "Oikeesti?" Kysyin yllättyneenä. Olli nyökkäsi. "Täähän on mahtavaa!" Hymyilin.

Kahvilaan tuli yllättäen Emma ja hänen isänsä. Hän vilkaisi Ollia ja hymyili mulle kuin tietäisi jo mistä on kyse. Hymyilin takaisin. "No, pitäiskö meijän mennä jonnekin?" Olli kysyi. "Mennään vaa. Minne haluut mennä?" Kysyin puolestaan Ollilta. "Kävelylle?" Hän ehdotti. Niin me sitten lähdettiin kävelylle.

"Sit ku me ollaan isoja, mikä meijän lapsen nimeks tulee?" Olli kysyi. "Anina ja Oskari?" Kysyin. "Onks Anina nimi?" Olli kysyi naurahten. Kohautin olkiani. "Entä meijän häät?" Olli kysyi. "Mitä niistä?" Ihmettelin. "Kerro mulle sun unelma häistä." Hän komensi. "En tiiä. En oo ajatellu asiaa." Kerroin totuudenmukaisesti. En tosiaan oo koskaan miettiny mun häitä. Luulin pitkän aikaa etten löydä ketään. "Entä sun perhe?" Olli kysyi. "No aika perus. Sun?" Kysyin. "No perus. En tiiä mitä muutakaan tohon pitäis vastata." Olli kertoi. Nyökkäsin.

"Nyt kun ollaan vietetty kivaa aikaa, niin aika opiskella!" Hihkaisin. "Eiii en mä halua vielä. Mennään kotiin ja cudlaillaan niinku oikeet teinit." Olli sanoi. "Ei. Ei käy. Nyt mennään teille ja opiskellaan!" Sanoin päättäväisesti. "Tylsimys." Olli totesi.

Pääsimme Ollille. Hänen vanhempansa ei ollut enää kotona. "Mua panettaa." Olli totesi. Läimäisin häntä kädelle. "Joo mee runkkaa vaikka vessaan." Sanoin.
Menimme yläkertaan opiskelemaan.

***
Saimme opiskeltua tosi hyvin! Eli tosi huonosti. Ensinnäkin, Ollin keskittyminen oli koko ajan jossakin muualla kuin opiskelussa, kirjat olivat täynnä piirroksia jopa tekstien päällä etten pystynyt kyselemään kaikkea, ja huoneen lämpötila oli joku 5000 että läkähdyin.
"Noni, kuka on Hitler ja mitä se teki?" Kysyin. "Rakasti Juutalaisia." Olli vastasi. "Jos vastaat ton kokeeseen saat suoraan hylätyn." Totesin.

***
Jee tein luvun. Tylsän semmosen. Mun moti on vähä alhaalla.
Tätä oli kans tosi raskas kirjottaa.