Remember last summer? | finnish

3- New school, one old face

Astuin sisälle äit ja lösähdin sohvalle. Olimme juuri tulleet viiden tunnin kaupunki reissulta. Äiti nyt välttämättä halusi ostaa minulle kaikkea uutta. Olin vakuuttanut etten tarvitsisi mitään muuta kuin koulutavarat. Aloitan koulun tosiaan siis huommenna.
Kuulin oven käyvän ja tiesin äidin lähteneen töihin. Ennenkuin tajusin oolin nukahtanut sohvalle.

Heräilin sohvalta ja hieroin silmiäni. Talo oli pimeä ja hiljainen. Otin puhelineni lattialta ja katsoin kelloa, joka näytti puolta kolmea yöllä. Äiti oli siis yhä töissä. Äidin työvuoro loppuisi seitsemältä aamulla ja hän olisi kotona kahdeksalta.
Päätin kuitenkin valua omaan sänkyyni nukkumaan. Vaihdoin vaatteeni toppiin ja yöshortseihin. Laitoin vielä herätyksen päälle, jonka jälkeen kömmin peiton alle nukkumaan.

***

Kuulin puhelimeni tutun herätyksen vieressäni ja heräsin siihen. Kello oli puoli seitsemän ja kouluni alkaisi yhdeksältä, joten minulla oli aikaa tehdä aamutoimeni rauhassa. Nousin peiton alta ylös ja vilkaisin itseäni peiliovilla varustetusta vaatekaapista, joka on sänkyäni vastapäätä. Nousin ylös sängystä ja laahustin kohti alakerran vessaa. Pesin naamani ja tein muutkin aamutoimet nopeasti ennenkun palasin ylös ja puin päälleni harmaan t-paidan, jossa oli batman logo ja jalassani oli mustat revityt farkut. Hiukseni jätin auki

Kello oli vartin yli kahdeksan kun olin keittiössä syömässä paahtoleipää ja join mehua. Ovi kolahti ja sisääl astui väsyneen näköinen äiti.

"Huomenta", sanoin hymyillen hänelle.

"Huomenta", äiti vastasi väsyneenä.
"Minä menen nukkumaan joten hyvää koulupäivää", äiti jatkoi ja suukotti hiuksiani. Nyökkäsin ja söin loppuun. Menin eteiseen ja kiskoin kenkäni jalkaan ja lähdin kouluun. Onnekseni meiltä oli lyhyt matka koululle.

***

Huokaisin kun saavuin koulun pihaan. Pihalla oli vähän oppilaita, joten uskoin suurimmanosan olevan sisällä. Avasin lasiovet varovasti ja astuin ihmishälinään. Lähdin kävelemään kohti kansliaa.
Koputin oveen varovasti ja astuin sisään kun kuulin kutsun sisään.

"Hei", nainen pöydän takana sanoi hymyillen.

"Ömm... moi tulin hakemaan mun lukujärjestyksen", kerroin ja nainen vilkaisi minua kysyvästi ennen kun tajusin kertoa nimeni ja sain lukujärjestykseni ja lokeroni avaimen naiselta. Kiitin tuota lähtiessäni ulos huoneesta ja etsin luokkani. Epäonnekseni ja onnekseni käytävät olivat tyhjät.

Löysin kuin löysinkin luokkani, jossa minulla olisi ensimmäinen tunti. Vedin taas syvään henkeä ja koputin oveen. Oven avasi keski-ikäinen vaaleahiuksinen nainen.

"Moi mä tulin kansliasta kun hain sieltä mun lukujärjestyksen ja lokeron avaimet", kerroin opettajalle. Hän nyökkäsi hymyillen.

"Sinä olet varmaankin sitten Sara?", hän varmisti ja päädyin nyökkäämään. Nainen päästi minut sisälle. Silmäilin luokkaa kävellessäni tyhjälle paikalle luokan toiseksi viimeiselle riville. En ehtinyt kävellä kun pari askelta kun opettaja alkoi puhumaan.

"Äläs nyt vielä mene istumaan", opettaja naurahti.
"Esittele itsesi", hän jatkoi ja asetti kätensä olalleni.

"No siis...ömm...mun nimi on Sara ja mä muutin tänne Suomesta..."

| JACK |

"Mun nimi on Sara ja mä muutin tänne Suomesta..."

Säpsähdin ja nostin katseeni luokkaan tulleeseen tyttöön. Hän näytti Saralta, hän kuulosti Saralta. Katsoin tyttöä silmät pyöreinä ja kun tuokin huomasi minut Sara käänsi katseensa nopeasti pois. Samoin tein minä.
Käännyin vieressäni istuvaan Tomyyn päin, joka katsoi minua kummastuneena.

"Älä nyt heti pelottele tyttöä, kun vastahan se tänne tuli", Tomy kuiskasi naurahtaen.
"Ethän sä edes tunne sitä", hän jatkoi. Sivusilmällä huomasin Saran kävelevän ohitseni luokan perällä olevaan pulpettiin seinän vieressä.
Käänsin katseeni pois Tomysta. Tomy muutti tänne viimevuonna ja näimme syksyllä koulujen alkaessa ja tutustuimme heti. En ole kertonut hänelle Sarasta ja pyysin muitakin kavereitani olemaan hiljaa.

"Niin, no sä oot oikeessa", huokaisin ja keskityin tekemään tehtäviä.

"Sitäpaitsi sä oot yhessä Stacyn kanssa", Tomy sanoi lopuksi ja jatkoi tehtäviä.

Tunnin jälkeen huomasin Saran kävelevän edelläni. Olin lähdössä tuon perään, kunnes muistin Tomyn.

"Mä meen käymään vessassa", valehtelin ja lähdin hölkäten Saran perään. Ehdin kuitenkin kadottaa tytön. Huokaisin turhautuneena nojaten seinään ja jäin odottamaan Tomyä.

"Se oli se Sara eikö vain?" Kuulin Luken kysyvän. Nyökkäsin vastaukseksi.

"Onko teillä enää mitään?" Luke kysyi. Käännyin veljeeni päin katsoen tuota oudosti.

"Miten niin onko meillä mitään?" Luke kohautti olkiaan.

"Mä vaan sitä, että kun sä oot nyt taas sen Stacyn kanssa niin sua ei haittaa, että Sara on taas kuvioissa mukana?", Luke kysyi.

"Mikä tää kuulustelu nyt on?" Naurahdin huvittuneena.
"Mua ei haittaa mitenkään, että Sara on täällä. Oon päässy siitä yli ja keskityn Stacyyn", sanoin.
Luke nyökkäili ja katosi edeltäni luokkaan joten menin hänen perässään.

***

Näin aluksi isot pahoittelut siitä, että tän luvun julkaseminen on venyny ja venyny mut mulla ei rehellisesti sanottuna ollu inspaa jatkaa tätä, mutta nyt mulla taas oli joten väsäsin tässä luvun loppuun. Tässä saattaa olla myös virheitä ja tää luku on vähän kökkö, mutta toivottavasti tykkäsitte luvusta :)