Remember last summer? | finnish

9-"tiedätkö sä jotain mitä mä en tiedä?"

Ally katsoo minua kulmiaan kurtussa miettien äsken sanomaani.

"Onko siinä jotain väärää?" Hän kysyy varoen ja katsoo minua purren huuliaan hermostuneena.
"Tiedän, että sulla ja Jackilla oli jotain pientä draamaa ennen kuin lähdit Suomeen. Mutta mun tietääkseni ootte nyt ihan väleissä", hän sanoo olkiaan kohauttaen.

"Ei siinä mitään väärää ole. En vaan tunnistanut sua", naurahdan kiusaantuneena. Jätän vastaamatta viimeiseen lauseeseen, sillä en tiedä itsekään vastausta siihen olemmeko Jackin kanssa ihan väleissä vai ei...

***

"Näit ilmeisesti Allyn eilen?" Säpsähdän kuullessani Jackin äänen kaappini oven takaa kun laitan sen kiinni. Naurahdan ja raavin niskaani kiusaantuneena. Jack nojaa viereiseen lokeroon katsoen minua kysyvästi.

"Aaa...joo niin näin", sanon kun tajuan Jackin odottavan vastaustani.
"Kuinka niin?" Kysyn kurtistaen kulmiani miettien miksi Jack otti tämän puheenaiheeksi.

"Allyn mielestä et vaikuttanut kovin ilahtuneelta..." Jack sanoo ja raapii niskaansa. Katson Jackia taas kulmat kurtussa.

"Sanoiko se niin?" Kysyn. Jack nyökkää huokaisten pienesti ja näyttää turhautuneelta

"Olitko sä sitten et niin ilahtunut kun näit Allyn?" Jack kysyy ja katsoo maahan purren huultaan ja nostaa katseensa takaisin. Jackin katseen tavoittaessa silmäni, sydämeni heittää lyönnin välistä. Puristan silmäni kiinnu tajutessani, että olen jäänyt tuijottamaan Jackia liian pitkäksi aikaa.

"Ei, en. Olin vaan niin hämmemtyny kun tajusin, että se on sun sisko." Selitän yrittäen samalla pyyhkiä sekalaisia tunnetiloja päästäni.
"Tai tarkoitan, että en tunnistanut sitä", sanon ja lähden kävelemään kohti seuraavaa tuntia Jack perässäni.

"Eihän se nyt niin paljon ole muuttunut", Jack sanoo naurahtaen. Kohautan olkiani ja käännyn kemian luokkaan ja kävelen paikalleni Miken viereen luokan keskiosaan.

"Mites sun äitin miesasiat menee?" Mike kysyy virnistäen minulta. Katson poikaa kulmat kurtussa.

"Kuinka niin?" Kysyn ja avaan kirjani oikealta sivulta.

"Kysyin vaan", Mike sanoo ja katsoo taululle. Käännyn katsomaan Mikeä, joka virnuilee itsekseen.

"Tiedätkö sä jotain mitä en tiedä?" Kysyn ja vilkaisen opettajaa nopeasti ja käännyn katsomaan Mikeä, joka vilkaisee opettajaa nopeasti ja kääntyy istumaan sivuttain että näkee minun kunnolla.

"Sähän tiedät, että oon välillä viikonloppuisin ja koulun jälkeen töissä siinä yhdessä kahvilassa", hän aloittaa. Katson Mikeä kysyvästi ja nyökkään.

"Eilen sun äitis tuli sinne jonkun miehen kanssa", hän sanoo hiljentäen ääntään.
"Ja ennen kuin sanot mitään", hän jatkaa, "ne näytti tulevan hyvin toimeen ja näyttivät olevan melko läheisiä." Hän sanop kohottaen kulmaansa ja kääntyy istumaan kunnolla ja keskittyy taas tuntiin. Päätän itsekin jättää asian hetkeksi hautumaan ja ottaa asia puheeksi uudestaan tunnin jälkeen.

Juoksen Miken kiinni ennen kun tuo ehtii mennä omien joukkuekavereiden luokse.

"Mike!" Huudan pojan perään. Mike pysähtyy ja kääntyy katsomaan minua ja sen jälkeen kavereitaan antaen heille merkin, että he voivat mennä edeltä.

"Mitä tarkoitit sillä mitä sanoit edellisellä tunnilla", sanon, "se että äiti ja se mies näytti viihtyvän yhdessä?"

Mike katsoo minua hetken miettien.

"Luulin, että sulle oli ihan okei, että sun äitis alkais tapailemaan jotain?" Hän kysyy. Nyökkään.

"Joo on se... tai en tiedä", sanon ja huokaisen katsoen kauas.

"Noin sä sanoit myös viime kerralla kun puhuttiin asiasta", Mike naurahtaa.

"Mutta sun äiti näytti iloselta ja viihtyvän hyvin sen miehen seurassa. Se mies itsessäänkin vaikutti tosi mukavalta ja hauskalta tyypiltä." Mike sanoo hymyillen. Pieni hymy karkaa myös omille huulilleni.

"Mutta mun on pakko mennä", Mike sanoo ja sanoo heipat jonka jälkeen hän lähtee juoksemaan kavereidensa perään.

****

Istumme pitkästä aikaa Jessien, Isabelin ja Sophien kanssa Isabelin luona syöden pitsaa ja muita herkkuja.

"Äiti muuten tapailee jotain miestä", sanon ja otan laatikosta pitsapalan ja haukkaan siitä palan. Tytöt kääntyvät katsomaan minua kysyvästi.

"Mitä sä ajattelet siitä?" Jessie kysyy ja kallistaa päätään katsoen minua. Kohautan olkiani.

"Mike kertoi nähneensä äidin jonkun miehen kanssa siinä kahvilassa missä se on välillä töissä ja sanoi että äiti näytti viihtyvän sen seurassa", sanon ja kaadan lasini uudestaan täyteen. Jessie kurtistaa kulmiaan ja katsoo minua pienesti hymyillen.

"Mutta eikö se ole vain hyvä asia? Eikö se ole pääasia, että äitisi on pitkästä aikaa onnellinen?" Sophie kysyy. Vastaulseksi nyökkään yrittäen hymyillä, vaikka todellisuudessa en ollut varma mitä ajatella koko asiasta.

Yritän nyt kirjotella enemmän tätä että tää pääsis edes vähän etenemään. Pääsen kirjottamaan nyt enemmän koska kesälomaki alkaa kohta.