Remember last summer? | finnish

luku7-"se tuntuu oudolta"

Makaan sängylläni ja selaan koneellani elokuvia joista voisin katsoa illalla jonkun tai useamman.
Kuulen koputuksen ja huoneeni ovi aukeaa. Nostan katseeni näytöstä ja hymyilen huoneeseeni tulleelle äidilleni. Nostan koneen sylistäni sängylle ja odotan kun äiti istahtaa viereeni sängylle. Hän pitää käsiä sylissän ja hieroo reisiään ja polviaan hermostuneesti. Kurtistan kulmiani saadakseni äidin sanomaan asiansa.

"Haluan vain kuulla mielipiteesi yhteen asiaan..." äiti sanoo ja katsoo minua hymyillen.

"Tiedän, että haluaisit varmaan asettua kunnolla ennenkun tapahtuu mitään muuta..." äiti sanoo kiusaantuneena. Kurtistan kulmiani enemmän ja katson äitiä.

"Mistä sä puhut?" Kysyn hölmistyneenä pyöritellen päätäni ja kallistan päätäni.

"Mitä mieltä olisit jos tapailisin jotain?" Äiti kysyy.

"En tiedä... kai se olisi minulle ihan okei?" Sanon kohauttaen  olkiani. Äiti katsoo minua hymyillen.

"Miksi halusit kuulla mitä mieltä mä oon? Tai tarkotan, että sähän oot eronnut isästä joten ei sulla pitäis olla mitään esteitä tapailla ketään." Sanon äidille ja otan tietokoneen takaisin syliini.

"Halusin vain kuulla. Olen nimittäin tapaamassa erään miehen tänään." Äiti hymyilee. Päädyn vaan hymyilemään äidille. Äiti hymyilee takaisin ja nousee ylös sängyltä.

"Äiti?" Sanon ennenkun tuo astuu ovesta ulos. Hän kääntyy katsomaan minua kysyvästi.

"Lupaathan kertoa minulle kun alat tapailla jotain..." sanon epäröiden. Tiedän kyllä, että äiti on aikuinen eikä hänen tarvitse kertoa jokaista liikettään tyttärelleen, mutta haluan tietää asiasta ajoissa etten törmää  joku aamu puolialastomaan mieheen joka hilluu talossamme.

"Lupaan", äiti naurahtaa ja astuu huoneestani ulos ja sulkee oven perässään. Käännän katseeni takaisin tietokoneeseen, mutta sammutan koneen ja laitan sen pöydälle.

Istun Miken kanssa koulun ruokalassa ja odotamme muita.

"Oisko se nyt niin pahaa jos sun äiti nyt alkais tapailla jotain?" Mike kysyy ja ottaa haarukallisen ruokaa suuhunsa. Tosiaan kerroin Mikelle mitä äiti oli kysynyt minulta viikonloppuna.

"Ei...tai en tiedä", sanon ja kieritätän ruokaani ympäri lautasta.

"Se tuntuu oudolta", sanon ja nostan katseeni vastapäätäni istuvaan poikaan, joka katsoo minua pääkallellaan.

"Mitä tarkotat?"

"Tuntuu oudolta että isä asuu eri maassa ja että en tule näkemään sitä  enää niin usein. Ja jos äiti alkaa tapailla jotain...en tiedä, se tuntuu väärältä", sanon kohauttaen olkiani. Mike katsoo minua ymmärtäväisenä.

"Mä tiedän miltä susta tuntuu", Mike sanoo hymyillen lempeästi. Miken vanhemmat erosivat muutama vuosi sitten. Nyt hän asuu äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Miken puheiden perusteella tuon isäpuoli on todella mukava ja kohtelee Mikeä kuin omaa poikaansa.

"Sitä paitsi eikö sun isä oo tulossa pian tänne?" Mike sanoo yrittäen piristää minua. Naurahdan ja nyökkään.

"Kiitos", sanon hymyillen ja otan haarukallisen ruokaa suuhuni ja huomaan kauempana Sophien, Isabelin ja Samin.

"Ei se mitään. Kyllä mä nyt kaveria kuuntelen ja autan parhaani mukaan", Mike hymyilee. Pian Sophie tulee pöytään ja pamauttaa tarjottimen pöytään. Isabel ja Sam katsovat kummissaan tuota ja istuvat alas varoen.

"Ette ikinä arvaa mitä äsken tapahtui?!" Hän kysyy silmät suurina ja istahtaa alas. Katsomme kaikki ystäväämme kysyvästi.  Sophie vetää syvään henkeä ja kohdistaa katseensa minuun.

"Jack jätti Stacyn. Äsken. Käytävällä." Sophie selittää silmät suurina.

"Ja miten tää liittyy muhun?" Kysyn Sophien katseen alla.

"Hei haloo nainen! Nyt sulla on mahollisuus saada elämäsi mies takasin!" Sophie sanoo hymyillen. Kuulen Isabelin tirskahtavan.

"Miks? Ei mulla ole enää tunteita sitä kohtaan", sanon kulmat kurtussa.
"Se on pikemminki sellanen...kaveri", jatkan tönkösti.

"Niinhän sä sanot", Sam virnistää. Mulkaisen Samia ja huokaisen turhautuneena.

"Ei kun ihan oikeasti. Se mun ja Jackin juttu... se oli vaan... se oli sellanen pieni kesäromanssin tyyppinen. Ei sen enempää", sanon katsoen Mikeä ja Sophieta vuorotellen.

"Mä en kuitenkaan usko sua.", Sophie sanoo ja katsoo suoraan silmiini vakavana.

"Mä muistan miten rikki olit sillonkun näit Jackin ja Stacyn nuolemassa toisiaan silloin kesällä." Sophie sanoo.

"No joo... mutta mä olin sillon nuorempi enkä mä tienny sillon mitä rakkaus todellisuudessa on", sanon olkiani kohauttaen.

"Tiedätkö sitten nyt mitä rakkaus on? Jos tiedät niin haluan muistuttaa, että sinun ensirakkautesi istuu tuolla." Sophie aloittaa ja osoittaa pöytää, jotta Jack istuu.
"Ja hän on nyt täysin vapaa"

"En. Mutta tiedän siitä ettei mulla ole enään minkäänlaisia tunteita Jackia kohtaan!", sanon ja nousen pöydästä tarjottumeni kanssa. Kippaan kaikki ruokani roskikseen ja lähden kävelemään hiljaiselle ja tyhjälle käytävälle.

Noniiin...  mulla oli pitkään inspiraation ja motivaation puute kun ne olu kahdestaan jossain aurinkorannoilla pitämässä hauskaa. Mutta nyt ne oli lonaillu tarpeeksi ja palasivat tuttuun ja turvalliseen paikkaan.

Mutta tosiaan... tämä luku kasaantui suurimmaksi osaksi kello kolme yöllä. Ja laadustakin sen taitaa huomata.

Mutta toivottavasti tykkäsitte c:

En tiedä sitten millon tulee uus luku mutta nytku mulla on hiihtoloma nii toivottavadti pian.