Future bad girls

Luku 15. Hawaii

>muutaman päivän skippi<
Lucian nk.

Hörpin aamukahviani vaikka kello oli jo kymmenen. Suski nukkui edelleen sikeästi. Tai no edelleen ja edelleen, hän oli saanut vasta aamuyöllä unen päästä kiinni, kuten useampana yönä viimeisen viikon aikana.

Itse asiassa taisin valehdella heti alkuun. Join Kolmatta aamukahviani. Olin nähnyt viime aikoina painajaisia jotka rajoittivat unen määräni viiteen tuntiin.

Jätin kuppini tiskialtaaseen ja lähdin vaihtamaan yläkertaan vaatteita. Hetken mielijohteesta laitoin päälleni lenkkeily vaatteeni, trikoot ja hupparin, ja päätin lähteä ulos. Otin Bablon ja Louiksen kanssani juoksulenkille metsä reitille.

Hikisen juoksulenkin jälkeen palasin Starbucksin kautta kotiin. Jo neljäs kahvini tälle aamulle. Ei lupaa ainakaan mitään hyvää. Voi Suski parkaa joka joutuu kestämään minua koko päivän.

Kotiin päästyäni irroitin pennut hihnoistaan ja annoin niille ruokaa ja vettä. Itse suuntasin pikaiseen suihkuun. Pesin itseni normaalisti lempi tuotteillani. Suihku oli raikas ja virkisti kahvin sekoittamaa päätäni. Puin päälleni perus farkut ja flanelli paidan. Kuivasin neon väriset hiukset kuivaimella. Ihme että nekin olivat edelleen paksut ja pehmeät. Vaikka olin värjäillyt niitä jo useamman kerran ja viime värjäys oli aika raju. Inhosin vihreää väriä joka pisti vielä silmään heti. Olin kuitenkin ajatellut hiusteni parasta ja antaa hiusten levätä ennen seuravaa värjäystä.

Tullessani suihkusta kurkistin Suskin huoneeseen. Siellä hän edelleen nukkui sikeästi ja oli jo keskipäivä. Annoin hänen nukkua kerran kun sai unta ja muutenkin kaikki tiesivät varmaan millainen hän oli jos hänet herätetään kesken uniensa.

Ajattelin että jos Suski nyt nukkuu yli puolet päivästä voisi tämä päivä olla heti sellainen "löhö" päivä. Varmuuden vuoksi meikkasin kevyesti ja tietenkin harjasin hiukseni. Avasin Netflixin isolle tv ruudullemme ja valitsin lemppari sarjani.

Jakson ehkä kaksikin katsottuani, Suski käveli keittiöön. Hän kaatoi pannusta kahvia kuppiinsa ja nappasi kaapista kaksi suklaa päällysteistä keksiä. Pidin hänelle hetken seuraa ja kyselin päivän suunnitelmista. Hänellä ei ollut suunnitelmia ainakaan toistaiseksi. Kohteliaisuuttaan hän kysyi miten nukuin ja sai saman vastauksen kuin muutaman aamun ajan.

Hain yläkerrasta savukeaskini ja sytkärin, kunnes palasin alas. Olin menossa etu kuistille polttamaan kunnes Suski avasi suunsa.
"Mistä lähin sä oot polttanu?" tämä ihmetteli. Kohautin olkiani ja sanoin ensimmäiset sanat jotka tulivat päähäni: "Stressaantuneena ja muiden tunteiden vaikutuksen alaisena sitä polttaa enemmän"

Tämä aamu ei ollut minun-aamuni. Tai ainakaan päässäni olevasta sekasotkusta päätellen. Mitäköhän muuta paskaa se elämä mun päälle vielä tänää heittää? Otin vielä viimeiset savut keuhkoihini ja puhalsin ne ulos ennen kuin palasin sisälle.

"Ootko sä noi sekasin vaan niiden kauppojen takii?" Suski pommitti minua heti.
"No ehkä", totesin sävyttömällä äänellä.
"Sun pitää kertoo mulle!"
"No mäpä kerron! Mä en kestä tallasta elämää. Mulle on henkisesti liian raskasta myydä huumeit ja tappaa ihmisii"
"No soitetaan pomolle ja hommataan ittemme ulos!" Suski kivahti minulle.
"Ei edes soiteta mennään vaan suoraan sen toimistolle", totesin. Otin narikasta nahkatakkini ja jalkaani vedin mattapintaiset, paksu korkoiset kengät.

Suski tuttuun tapaan ajoi ja minä kuuntelin musiikkia ja selailin muutenkin joitakin radiokanavia. Perille tullessamme parkkeerasimme mauton juuri siihen mihin huvitti. Marssimme suoraan sisään ja hissin kautta pomon toimisto käytävään. Käytävän päässä oli se ovi jonka aikoisimme reväyttää auki.

Pomo onneksi oli yksin toimistossaan kun menimme sisään. Hän yllättyi visiitistämme, mutta otti sen aluksi ainakin kohteliaisuutena. Hän tarjosi meille juotavaa ja pullaa mutta kieltäydyimme kohteliaasti.