Luku 12. Chase

74 5 2
                                    

Susannan nk.

Heräsin aamulla ennen Lucian herätystä. Olin yllättynyt, eikä minua edes väsyttänyt. Nousin ylös ja petasin sänkyni. Sen jälkeen menin keittiöön keittämään kahvia.

Hörpin kahviani kun Lucia tuli portaat alas. Hän tervehti minua pirteänä ja minä tein sanoin.
"Missä Suski on?" Hän kysyi ja tähyili ympärilleen.
"Tässähän mä", sanoin hämmentyneenä.
"Ei et sä voi olla Suski. Se ei oo koskaan aamusin noin pirtee, plus et se ei petaa sen petii", Lucia katsoi minua ja yritti pitää pokkaansa. Repesin nauruun kuin myös hänkin.

Syötyäni hieman aamupalaa menin takaisin yläkertaan. Valikoin vaatehuoneen uumenista vaaleanpunaisen hupparin ja siniset farkut. Kenkä valikoimasta nappasin vitivalkoiset ja lyhytvartiset tennarit.

Lucia saapui vaatehuoneelle juuri kun itse lähdin. Hän loi minuun oudoksuneen katseen ennen kuin meni valikoimaan vaatteita. Itse menin meikkaamaan ja laittamaan hiuksiani, koska en halunnut vain töpöttää paikoillani.

Hiukset laitoin ponnarille, joka ei kuitenkaan ollut viimeisen päälle laiteltu. Meikkasin kevyesti perus meikit, pohja, ripsari ja vaaleanpunaiset huulet. Katselin hetken peilistä nostrilliäni ja septumiani. En ollut viime aikoina kiinnittänyt niihin yhtään huomiota, mutta pidin niistä ihan älyttömästi. Pidin myös smileystäni, joka tuli esille minun hymyillessä.

Palasin alakertaan jossa Lucku värkkäsi puhelimellaan. Hänellä oli tänään päällään vaaleat farkut jotka oli edestä isoa pitsiä, valkoinen napapaita ja musta nahkatakki sekä korkeat valkoiset korkkarit. Hänen hopeat hiukset olivat auki ja kiharoilla. Meikki hänellä oli aika normaali, pohja, ripsari ja punaiset huulet.

Menimme mautolla kouluun ja tuttuun tapaan minä ajoin. Parkkeerasin pihaan ja kävelimme kouluun Luckun korot kopisten. Eihän minun tennarini kovin kopisseet, mutta ne olivatkin paljon mukavammat kengät.

Pojat liittyivät pian seuraamme. Jacob kietoi kätensä vyötärölleni ja Jack piti kiinni Lucian kädestä. Kävelimme luokkaan jossa meillä oli seuraava tunti ja otimme vakio paikkamme.

Tunti ei kuitenkaan ehtinyt kuin alkaa kun rehtori kuulutti minut ja Luckun kansliaansa. Suikkasin nopean suukon Jacobin huulille ja lähdin Lucian perässä kohti kansliaa. Huomasin opettajan katsovan meitä inhon vallassa ja näytin tuolle keskaria.

Jouduimme odottamaan ainakin sen parikymmentä minuuttia sillä reksin täytyi soittaa joku puhelu. Sen soitettuaan, eli parikytä minuuttia myöhemmin, hän tuli takaisin kansliaan ja alkoi saarnaamaan jotain käytöstavoista.

"Nonii mitäs minä teille antaisin rangaistukseksi" rehtori pohti ärsyttävästi ääneen.
"Mitäs jos me vaan lähettäis helvettiin koulusta", ehdotan ärtyneenä.
"Mitäh?"rehtori nostaa päänsä papereistaan.
"Niin että me aijotaan eroo tästä koulusta" sanoin uudestaan tympääntyneenä.
"Ei, ette te voi tehdä niin" rehtori huudahti.
"Voi kuule, tän keskustelun jälkeen me ei enää ikinä tavata!" pistin takaisin. Nousin seisomaan ja lähdin kävelemään kohti ovia.

"Tytöt tänne ja heti!" rehtori karjui peräämme, mutta emme kuunnelleet. Marssomme suoraan luokkaan ilman koputteluja. Haimme laukut ja pojat käsikynkkään.

Ulko-ovella pojat pysähtyivät.
"Mitä tää on?" Jack kysyi ihmeissään.
"Nii tytöt voisitteko selventää hieman?" Jacob jatkoi veljeään.
"Niin että me erottii koulusta just äske", Lucia vastasi puolestani.
"Oikeastikko?" Jack varmisteli. Nyökkäsimme molemmat, minä ja Lucia, Jackille.

Jatkoimme matkaa omille autoillemme ja sieltä meille. Emme kuitenkaan tehneet mitään erikoista, loikoilimme sohvalla, katsoimme TV:tä  ja teimme ruokaa. Sitten kesken kaiken muistin että minulla ja Luckulla olisi tänään töitä.

Future bad girlsOù les histoires vivent. Découvrez maintenant