Luku 3. Hellou boys...

220 19 0
                                    

Tyttöjen päivän asut

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Tyttöjen päivän asut

Lucian nk.
Arki lähti hyvin käyntiin ja pian kaikki päivät alkoivat vaikuttaa samanlaisilta. Jokainen päivä lähti samalla tavalla käyntiin, kun puhelimeni herätys soi ja menin herättämään Suskin. Suski kapinoi aina herätystä vastaan ja nii  hän teki tänäkin aamuna. Tänä aamuna hän kylläkin lopetti kapinointiin lyhyeen, kun muistutin häntä että tänään on vika koulupäivä ennen 3viikoista syyslomaa. Illalla pääsisimme bileisiin ja itse olin niin innoissani että jopa tepisin paikoilteenkin.

Pukeudumme normaalia muodikkaammin. Minä laitoin farkut, valkoisen hieman läpinäkyvän topin ja neuleen. Suski laittoi neulepaidan, jotkin lyhyet shortsit...hyvin lyhyet ja pitkät sukat jolloin hänen reittään näkyi vain pieni kaistale. Eteisessä minä vedin jalkaani hyvin pitkät saappaat. Suski valikoi pitkään ja päätyi lopulta johonkin ohueen takkiin, viininpunainen kaulahuiviin ja nauhallisiin nilkkuteihin.

Lähdimme kotoa, mutta ennen kuin menimme bussipysäkille kävimme Starbucksissa. Se sijaitsi vähän matkan päässä pysäkistä ja siellä ehti käymään niin että ehti juuri bussiin. Hörpimme juomiamme ja kävelimme takaisin päin pysäkille. Siis ajatella että koulujen alusta oli jotain 10viikkoa! Ihmettelin itsekseni.

Koulupäivä meni ihan perus nopeasti ohi. Kaikki puhuivat illan bileistä, joihin olin menossa... Suskin kanssa tietty. Kun koulu loppui menimme bussilla takaisin kotiin.

Suskin nk.
Kävin saattamassa Merja-mummin virkkaus kerhoon, joka kesti koko viikonlopun. Kun palasin kotiin, Lucia oli levittänyt vaatehuoneen sisällön pitkin kämppää. Keräsin vaatteita mukaani ja menin portaita pitkin yläkertaan. Löysin Lucian vaatehuoneen kaaoksen keskeltä.
"Mitä vittua oot tehny?!?!" huusin
"Ei täällä oo mitään päällepantavaa!" Lucia huusi takaisin.
"Anna mä katson, jos löydän sulle jotain. Mee tekeen sillä aikaa vaikka meille smoothiet" sanoin rauhallisesti ja hätistin Lucian alakertaan.

Kun pääsin alakertaan sillä minua odotti Lucian valmistama mustikkasmoothie. Nakkasin vaatemytyn Lucialle, joka nappasi sen ilmasta kiinni melkein tiputtaen sen. Lucia lähti kokeilemaan minun valitsemia vaatteita ja itse sillä välin maistelin smoothieta joka itseasiassa oli tosi hyvää.

Hetkeä myöhemmin nousin portaat ylös ja näin Lucian toljottavan itseään peilistä.
"Mitä vittua sä nyt taas teet?" kysäisin hämilläni.
"Tää. Asu. On. Perfect!" Lucia kiljahti innosta ja alkoi ravistelemaan minua olkapäistä.
"Kiva et kelpaa, mut mä meen nyt kattoo itelle asun ja sen jälkee sä saat toimii meikkitaiteilijana" Huikkasin Lucialle ennen kuin katosin vaatehuoneen syövereihin.
"Meikkitaiteilijana" Lucia toisti hiljaa ja luultavasti lähti hakemaan meikkilaukkua.

Löydettyäni hyvän asun Lucia viimeisteli minut ja itsensä. Hän meikkasi meidät ja vielä Minun pyynnöstä vähän kiharsi molempien hiuksia. Menimme henkilökohtaisen kuskini kyydillä. Joo, minulla oli oma kuski, kokki, siivoja, puutarhuri ja lista jatkuu. He olivat kotonani vain silloin kun minä olin koulussa. En tykännyt kun he hääräsivät tielläni, joten päätin että he ovat paikalla vain silloin kun minä en, mutta he kylläkin palvelivat minua jos pyysin. Pian limusiini saapui kolmikerroksisen talon pihaan. Nousimme molemmat autosta ja me molemmat vain seisomme hetken. Lopulta minä otin askeleen eteenpäin ja Lucia seurasi perässä.

Lucian nk.
Ovi aukesi ja sen takana seisoi Kristiina, kaverini ja juhlien järjestäjä. Hän sanoi jotain, mutta en kuullut sillä musiikki oli niin kovalla.

Menimme suoraan tanssilattialle ja aloimme tanssimaan. Me molemmat pidimme tanssimisesta ja oli tullut monesti tanssittua ennenkin. Ympärillemme alkoi kerääntyä porukkaa jolloin meidän alue pieneni. Menimme baaritiskilleja olimme hiestä märkiä.

Otimme juomat ja katselimme tanssilattiaa kohti, joka oli vieläki  täynnä ihmisiä. Mietin kuinka ihmeessä nuo kaikki olivat kärääntyneet meidän ympärillemme.
"Hyvin tanssittu" Kuiskasi ihana ääni. Käännyin ja katsoin ruskeasilmäistä poikaa. Niin täydellinen.
"Ömm, kii-it-mm-hm. ÄH!" sanani menivät solmuun ja poika naurahti.
"Siis, kiitti... kai" sain lopulta sanottua.
"Jack" poika sanoi ja ojensi kätensä.
"Lucia" sanoin ta tartuin käteen hennosti. Suski tökki minua kyynerpäällä kylkeen hyvin iso eleisesti ja vinkkasi silmää.
"Haista paska ja kato vasemmalle" sanoin Suskille ja virnistin.

Suskin nk.
Katsoin vasemmalle ja hymyilin vaisusti.
"Ai, moi" sain sanottua täydrllisen näköiselle pojalle.
"Jacob" poika ojensi kätensä.
"Susanna, Suski, Sussu, Susku" Luettelin koko litanian ja tartuin pojan, Jacobin käteen. Sitten tajusin sen ja katsoi  poikia vuorotellen monta kertaa. Lopulta pysäytin katseeni Luciaan, joka teki saman minun jälkeen.

Lucia katsoi minua ja minä häntä. Käänsimme molemmat katseemme poikiin.
"Kyllä olemme identtiset kaksoset" pojat sanoivat yhteenääneen ja naurahtivat.
"Lukuun ottamatta silmiänne" Lucia sanoi ja vilkaisi molempia. Pojat vain hymähtivät. Se oli kyllä totta. Jacobin silmät olivat kirkkaan siniset ja Jackin tumman ruskeat. Erikoista, mietin.

"Haluatteko tulla meille? Voitais pitää pikku jatkot" Kysyin toiveikkaasti.
"Tai siis mummi ei oo kotona" åkorjasin.
"Eiks sul oo vanhempii?" Jacob kysyi ihmeissään.
"Ne on kuollu" sopersin katsoen lattiaa
"Ai, oon pahoillani" Hän sanoi
"Älä ole, se on mennyttä. Mut tuutteks te?" Kysyin taas hymyillen.
"Juu voitais me" Jacob sanoi ja katsahti veljeään kulmat koholla.

Lucian nk.
Suskin idea oli loistava! Kiljuin mielessäni innosta.
"Tuletko sinä?" Jack kysyi minulta.
"Tottakai kotiinhan sitä vain mennään" sanoin huolettomasti.
"Ootteko te siskoja?" Jack kysyi hämillään.
"Ei, parhaitakavereita kylläki. Sanotaan me välillä toisiamme kaksosiks. Se on semmonen sisäpiiri vitsi" selitin
"Entä sun vanhemmat? Onko ne hengis?" Jack kysyi ja katsahti Suskia.
"On ne elos, mut selitän loput joskus toiste" sanoin ja nappasin häntä kädestä raahaten häntä ulos. Suski soitti kuskinsa hakemaan meidät. Pian se jo kaarsikin pihaan.
"Ette taida olla mitään kovin köyhiä" pojat totesivat.
"No joo ei" vastasimme suskin kanssa yhteen ääneen hieman naurahtaen. Nousimme limusiinin kyytiin ja se lähti viemään meitä kotiin.

 Nousimme limusiinin kyytiin ja se lähti viemään meitä kotiin

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Tyttöjen illan asut

• Juup tässä tää nyt on. Tuli ehkä hieman ajateltua myöhemmin, mutta tuli silti ;) kiitos että luit ❤️

Future bad girlsWhere stories live. Discover now