Olen aikaisin hereillä. Käyn pikaisella aamulenkillä, meikkaan ja vaihdan vaatteet. Päädyin revittyihin farkkuihin ja valkoiseen t-paitaan. Nostan hiukseni löysälle nutturalle. Kipitin keittiöön ja nappasin omenan, laitoin conssit jalkaan ja kiiruhdan autolle, koska Ethan on odottanut minua jo jonkin aikaa.
"No mikä on? Et oo ikinä noin hiljanen." Ethan kysyy. "Ei mikään olen vain väsynyt." Todellisuudessa hiljaisuuteni johtui vain yhdestä asiasta tai pitäisikö sanoa henkilöstä. Ethan vain nyökkää vastaukseksi.
Kun vihdoin olemme koulun pihalla hyppään autosta pois mahdollisimman nopeasti. Lähden suurinpiirteiden juoksemaan kohti koulua. Pääsen koulun ovista sisälle ja mitä näenkään suoraa edessäni on iso poikaporukka ja sen keskellä näen no kenet muunkaan kuin Noelin. Jähmetyn niille sijoilleen, mutta päätän kuitenkin mennä nopeasti heidän ohitseen omalle lokerolleni.
Olin juuri ottamassa fysiikan kirjoja lokerosta, kun joku laittaa kätensä silmilleni. "Arvaa kuka?" Kuuluu naisääni takaani. "Hanna!" Kiljaisen ja käännyn halaamaan häntä. "No oliko rajut bileet?" Hanna kysyy ilkikurisesti. "Noh ei nyt niin aika rauhallinen ilta." Sanon vähätellen. Vaikka olihan ne nyt aika tai oikeastaan tosi rajut bileet meillä oli Ethanin ja Alexin kanssa 6 tunnin siivous sessio.
Fysiikan tunti alkoi ja yritin kovasti keskittyä edestä tulevaan puheeseen, mutta se oli melkeinpä mahdotonta. Mietin kokoajan vain Noelia ja sitä miten hän varmasti kertoo kaikille pienestä erehdyksestämme. Havahtun kun viimein kellot soivat. Nousen paikaltani ja olen luokan ulkopuolella esimmäisten joukossa. Käväisen nopeasti hakemassa matikan kirjat ja riennät matikan tunnille.
En pystynyt keskittyä edes matikan tehtäviin, joten sekin tunti meni ihan ohitse. Onneksi nyt olisi ruokatunti.
Hanna odottaa minua jo pöydässä. Otin nopeasti yhden sämpylän ja vettä. Istuin pöytään vastapäätä Hannaa. Hän rupesi puhumaan jostain vaateongelmistansa ja minä vain kuuntelin vierestä. Vilkaisin poikajoukon pöytään ja huomasin että Noel katsoo minua. Käännän katseeni heti pois takaisin Hannaan. Sitten minun oli pakko kysyä: "Voiks kertoo vähä tost pojasta tuol pöydässä?"
"Noelista?" Hanna katsoo minua hieman epäuskoisesti, mutta jatkaa kuitenkin.
"No sanon vaan suoraa Noeliin ei kannata sekaantua, eikä kyllä tohon Ethaniin kaa kannata. Ne on tän koulun pahimmat fuckboyt. Ne molemmat ei yhtään välitä muitten tunteista. Niitten logiikka on se et ensiks ne kehuu ja houkuttelee tyttöjä sänkyyn niitten kaa ja sit sen jälkeen ne vaa jättää ne ja haukkuu huoraks." Hanna sanoo päätä pudistellen.
Hämmästyn vähän ja sitten tajuan, että en ole kertonut Hannalle olevani Ethanin pikkusisko. Ei varmaan kukaan tiedä että olen hänen siskonsa. "Okei, mut tota en oo ihan varma et tiedäks sä, mut niin siis mä oon Ethanin sisko ja nii." Sanon hieman hymyillen. Hanna kääntää katseensa minuun kauhistuneena. "Sori siis en mä tarkottanu sillee, et se ois joku paha tyyppi, mut mä vaa....." minua rupeaa hymyilyttämään entistä enemmän. "Joo joo tuli vaa yllätyksenä et Ethanista on tullu semmonen. Ku ei olla nähty pitkään aikaan ennen kun mä muutin tänne." Keskeytän hänet.
Kun saamme vihdoin syötyä ja vietyä tarjottimet paikalleen. Lähdemme kävelemään takaisin koulun käytävään. Olen menossa hakemaan seuraavan tunnin kirjoja, mutta sitten huomasin Ethanin, Noelin ja heidän kaverinsa käytävän päässä. Nyt jos joskus mun pitäis mennä puhumaan sille ja tehä selväks et se ei vaan menis kertomaan siitä yöstä kellekkään.
Saan viimein rohkeuteni kerättyä ja kävelen suoraa Noelin luokse. "Mul on sulle asiaa." Sanon tylysti. Ethan ja muut pojat katsovat minua hieman oudosti, mutta en välitä. "Ok. No mitä?" Noel kysyy. "Mennään tonne jutteleen." Sanon ja melkein pakotan hänet siirtymään sivummalle.
Huomaan, että vessa on lähellä joten päätän työntää hänet sinne. Noel katsoo minua pieni virne kasvoillaan. Kun olen lukinnut vessan oven kuulen naurahduksen takaani.
"Haluuks mua noin paljo?" Noel naurahtaa takanani. "Kuin säälittävänä sä mua pidät, mut joo ihan sulle tiedoks et en." Totean.
"No miks hitos oon tääl sit?" Hän kysyy ärtyyntynyt ilme kasvoillaan. "Sä et sit kerro kellekkään et yhtään kellekkään siitä meidän erehdyksestä!" Sanoin hänelle. "Mitä jos mä kerroin jo?" Noel kysyy kiusoittelevasti. Katsahdan häntä vihaisesti ja astun pari askelta eteenpäin niin että olen ihan lähellä Noelia. Olen avaamassa suuni, mutta sitten tunnen käden puristavan persettäni. Silloin minulle riitti. Kohotin käteni ja löin avokämmenellä Noelia poskeen.
Noel näytti ensin kauhituneelta ja sitten naurahti hieman. "Jaa sä oot nyt sit joku badgirl? Ja ihan tiedoks en oo sanonu mitää susta, Emily" Hän sanoi huvittuneesti. En vastannut mitään kävelin vain pois vessassa vislauksien kera.
VOCÊ ESTÁ LENDO
For the last time
Romance"Mä rakastan sua!" Hän huutaa perääni. Pysähdyn ja käännyn katsomaan häntä. Juoksen pojan syliin ja suutelen häntä. Olemme molemmat märkiä sateesta, mutta se on pienin murheeni. Irtaudun suudelmasta, joka oli täynnä surua ja kaipuutaa. Katson hänen...
