LUKU 11.

6 1 0
                                    

Sudet alkoivat heräillä hyvin oudossa ja karmivassa paikassa. Paikka oli lähes pimeä ja se oli kuin luola syvällä kallion keskellä.

Siellä oli hiukan sumuista ja paljon luita muistuttavia esineitä seinillä. "Bolt?" Storm inahtaa hiljaa. Hän tajusi olevansa pienessä tilassa, tilassa josta ei päässyt pois.

"Storm. Anna anteeksi. Tämä oli minun syytäni. Ähh muuten olisimme vapaita, jos olisin kuunnellut sinua..." Bolt inahti takaisin veljelleen joka oli kutsunut tuota.

"Unohda se. Nyt olennaista on kuinka pääsemme pois täältä. Mikä paikka tämä edes on?" Storm kysyi.

"Tämä paikka on vankilato. Tänne joutuu jokainen hylätty rakki, eikä täältä pääse ininä pois. Täällä te kuolette ja teidän kallonne ripustetaan seinälle. Saatatte ehkä säästyä kidutukselta... ei ole varmuutta." Muuan vanhahko koira murisi.

"Kuka olet?" Sudet säpsähtivät ja kääntyivät katsomaan puhujaa. Puhuja oli keskikokoisen kokoinen. Hänen karvansa olivat lyhkäiset.

"Olen Jamie. Vanha rakki, jolal ei ole pitkätassua. Haha ne hylkäsivät minut. Eikä Kaupunkilaumakaan ottanut riveihinsä. Mut siitä on jo kauan aikaa." Jamieksi itsensä esitellyt koira murahti.

"Minä olen Bolt. Hän on veljeni Storm. Emme ole koiria, mutta matkalla kaupunkiin." Bolt esitteli itsensä ja veljensä.

"Te olette susia? Hahaha ei ne katu rakit teitä laumaansa ota." Jamie murahti ja käänsi selkänsä susille. Bolt vilkaisi veljeään.

"Keksin! Kaikki koirat kuunnelkaa! Minulla on idea kuinka voimme päästä vapaaksi!" Storm ulvahti. Koirien huomio kääntyi häneen.

"Kun alamme riehua, murista, haukkua ja ulvoa toisillemme niin suunnattomasti kuin pystymme tulevat pitkätassut katsomaan mikä mättää. Minä ja Bolt olemme kuin voisimme tappaa kaikki, he tulevat suojaturkkeineen meidän luokse, avaavat tilat ja aikovat viedä meidät pois. Siinä kohtaa me hyökkäämme ja tapamme nuo ja painamme teidän kertomaanne kohtaa josta jokaisen tila aukeaa."

"Tuo voisi toimia. Kukaan ei ole ollut yhtä fiksu kuin susi." Jamie totesi murahtaen. Bolt nyökkäsi. Storm aloitti ulvomisen ja haukkumisen. Hän riehui ympäri tilan seinämiä.

Muut koirat yhtyivät murinaan ja haukkumiseen. Pian pitkäyassut saapuivat suunnitelman mukaisesti. Ne tulivat ja ottivat Boltin ja Stormin tiloistaan ja aikoi viedä erilleen.

Storm ja Bolt repivät noiden suojaturkit vahvoilla leuoillaan ja tappoivat ne. "Ne olivat pahoja." Jamie murahti. "Ansaitsivatkin kuolla!"

Storm painoi Jamien kertomaa punaista kohtaa, jolloin jokaisen koiran tilan suuaukko aukesi ja nuo pääsivät vapaiksi.

"Me autamme teitä kun tarvitsette apuamme! Elämme laumassa metsän lähellä, sillä meille on kehittynyt vahva suhde!" Eräs vaaleanruskea pitkäkarvainen koira haukkui juostessaan pois päin.

Sudet juoksivat koirien perässä ja pääsivät ulkomaailmaan. "Olemme kaupungissa!" Storm haukahti innoissaan tajutessaan sijainnin.

Hän vilkaisi veljeään Bolttia. "Meidän pitää etsiä Kaupunkilauma! Pidetään kiirettä!!" Bolt haukkui.

|Jee sudet selvis ja sai liittolaisia! Löytyykö se Kaupunkilauma? Vai tuleeko vieläkin mutkia matkaan? Se kaikki selvii lukemalla!❤|

UKKOSMYRSKYWhere stories live. Discover now