Uusi osaaaaaaaaa --->
~Jungkook
Herään aamulla noin seitsemän aikoihin ja nousen istumaan sänkyni reunalle. Katselen hetken Taehyungin ruskeita hiuksia, joitten otsahiukset taipuvat silmille. Hän liikahtaa ja nousen hätäisesti seisomaan. Hiivin hiljaa alakertaan, aamupalan tekoon.
Oikeasti olen surkea keittiössä. Osaan vain keittää nuudelit ja teetä, mutta thats it. Vedän kaappien ovet auki ja toivon löytäväni jostain muroja.
Ei mitään! Vain jauhoja ja mausteita joka ikisessä kaapissa. Suljen kaapit varovaisesti ja hiivin pakastimelle. Jätskiä ja valmissämpylöitä. Valmissämpylät saavat kelvata. Tuumin ja läimäytän pakastimen kiinni. Hipsin takaisin keittiiön ja tungin sämpylät uuniin. Laitoin uunin 200 asteeseen ja ajastimeksi puoli tuntia. Istahdin tuolille tyytyväisenä odottamaan niiden valmistumista. Kun uuni oli noin 100 asteessa, Taehyung kävelee keittiöön hieroen unisena silmäänsä. Heilautan kättäni hymyillen iloisesti.
"Teen tässä sulle aamupalaks sämpylöitä!" Hihkaisen iloisena. Taehyung vilkaisee uuniin, jossa on jo melkein 150 astetta. Hänen silmänsä suurenevat ja kasvonsa muuttuvat järkytykseen.
"Jungkook! Yleensä muovi otetaan pois, ennen kuin sämpylät laitetaan uuniin!" Tämä karjaisi hätäisesti ja syöksyi uunille. Jäin ihmetyksestä katselemaan tapahtumia vierestä. Taehyung käänsi kaikki uunin asteikot nollille, avasi uunin ja nappasi patakintailla sämpylät ulos. Niistä leijaili sulaneen muovin haju. Taehyung näytti räjähtävänsä, mutta rauhoittui nähdessäni vilpittömän ilmeeni. Hän paiskasi sämpylämuovimössön roskikseen ja pesi kädet. Hänen vatsansa murisi.
"Onko teillä mitään muuta syötävää," Taehyung vinkaisi nälkäisenä.
"Ei paitsi jätskiä," vastasin huokaisten. Murjottaen Taehyung kävi hakemassa pakastimesta jätskin, nappasin lusikan ja alkoi kahmimaan jätskiä suuhunsa. Meinasin purskahtaa nauruun. Näky oli huvittava ja ihana. Taehyung oli söpöin ja hyvännäköisin näkemäni poika. Hymyilin ilosta ja katsahdin kelloon. Siinä meni hymy.
"Koulu alkaa 8 minuutin päästä!" Huudahdin ja nousin seisomaan. Taehyung nosti katseensa jäätelöstä.
"On lauantai, torvelo," hän löi suoraan minua kasvoille. Ei kovaa, muttei se mikään pieni läpsäytäskään ollut.
Nostin käteni hitaasti poskelleni ja pieni kyynel muodosti silmäkulmaani.
"Aihh..." Henkäisin niin hiljaa ettei Taehyung kuullut sitä. Hän kikatti kuuluvasti edessäni, lusikka naamansa edessä.
"Lopeta!" Kivahdin leikilläni ja nyt oli minun vuoroni murjottaa. Kävelin olohuoneen nurkkaan ja istahdin sinne. Pian Taehyung tuli perässäni, jäätelöpurkki kainalossaan.
"Eikai pikku bunnyyn sattunut?" Hän kysyi leikkisesti.
Ihmettelin hetken mistä hän tuon "bunnyn" vetäisi. Annoin asian olla ja nostin katseeni Taehyngiin.
"Ei sattunut TaeTae," lässytin. Tae ojensi vapaan kätensä ja tartuin siihen. Hän veti minut ylös voimakkailla käsivarsillaan. Tae tökkäsi nenääni ja lähti vipeltäen yläkertaan. Nostin sormeni ja lähdin ajamaan häntä takaa.Lopulta istuimme sängylläni läähättämässä.
"Tahotko tulla meille toiseksi yöks?" Kysyin yllätyksenä itsellenikin.
"Joo, kai se käy," Tae henkäisi ja hymyili minulle. Mikä söpö hymy!Hölmöilimme koko päivän omissa oloissamme ja illalla Tae tuli takaisin meille. Olin jättänyt Taen pedin paikalleen ja nyt raahasimme minulle patjaa hänen viereensä.
"Oon sit kova kierimään!" Tae sihahti korvaani ja irvisti. Vilkaisin häntä ja laskin patjan. Vedin petivaatteeni patjalleni ja istahdin sille.
"Kututaanko muitaki?" Tae kysyi pitkän hiljaisuuden jälkeen.
"Joo, käy," mutisin vastaukseksi.
"Mä voin kutsuu Namjoonin ja Hoseokin," Tae ehdotti ja vilkaisi minua kysyvästi.
"Mut eiks ne oo...?" Kysyin epävarmana.
"Joo, ne on meit vanhempii... Mut ne on hyvii tyyppei, usko pois. Tuli muute mieleen et Seokjiniki varmaa tulee kosk siellä missä Namjoon, siellä myös Seokjin." Tae selosti.
"Okei..." mumisin.
"Mä haluun kutsuu Jiminin!" Vinkaisin. "-Ja sit Yoongi tulee myös," jatkoin nopeasti.
"Joo käy," Tae sopersi lähettäessään jo kutsuja.Kirjoitin Jiminille nopean viestin; "Moi! Haluuks tulla meille yöks tänää?? Ja Yoongiki voi sit tulla"
Jimin kertoi kysyvänsä Yoongilta.
Pian tämä kertoi pääsevänsä ja sanoi tuovansa Yoongin mukana."Pääseeks ne?" Kysyin Taelta.
"Joo, pitää järkätä niille patjat..." Tämä vastasi tyytyväisenä. Kävimme hakemassa jo tutusta varastosta viisi patjaa ja asetimme ne huoneeseeni.Hetken päästä ovikello soi. Juoksimme Taen kanssa kilpaa alas avaamaan oven. Ulkopuolella oli joku Taen kavereista. Vilkaisin kysyvästi Taehen.
"Täs on Hoseok," Hän naurahti. "-Ja täs on Jungkook," tämä jatkoi nopeasti, osottaen minua.
"Moi!" Tervehdin poikaa.
"Hei!" Tämä vastasi säteillen iloisuutta. Päästin Hoseokin kynnyksen yli. Juuri kun olin sulkemassa ovea, kuului Jiminin pehmeä tuttu ääni; " Hei, oottakaa meitä!" Naurahdin ja avasin oven apposen auki, niin että Jimin ja Yoongi pystyivät kulkemaan käsikädessä sisälle."Vielä Namjoon ja Seokjin," Tae huokaisi ja istahti portaalle.
Ovikello pärähti soimaan ja Tae ryntäsi avaaman, kuin hepulin saaneena. Oven takana seisoi kaksi suht pitkää miehenalkua. He astuivat sisälle, Taen tehdessä tilaa, ja riisuivat kenkänsä.
"Täs on Namjoon,-" Tae osoitti hieman pidempää poikaa,"- ja tässä on Seokjin," Hän sanoi osoittan toista poikaa.
"Hei! Mä oon Jungkook," tervehdin iloisesti.
"Moi," kuului kuin yhdestä suusta."Ei me kuitenkaan muisteta toisiemme nimiä, nii voidaaks pelaa jotain mikä auttais?" Yoongi ehdotti Jiminin vierestä.
"Joo hyvä idea!" Hoseok innostui.
"Mennään olkkariin," Ohjastin muita, samalla kun yritin itse änkeä mukana.
Pääsimme lopulta jonkin moiseen ympyrään. Heilautin kättäni, jotta kaikki hiljenisivät. On melkeimpä mahdotonta saada seitsemänhenkinen poikaporukka hiljaiseksi. Lopulta kaikki olivat hiljaa."Tehään nii et jokanen sanoo oman nimensä ja sit jonku asian jost pitää," kuulutin.
"Alota vaik Jimin," jatkoin kun vapaaehtoisia aloittajia ei ollut."No mä oon Jimin, Park Jimin ja mä tykkään Yoongista!" Jimin vinkaisi ja halasi Yoongia.
"Mä oon Seokjin ja mä tykkään kokkaamisesta," Seokjin lausahti ja katsoi odottavasti Namjoonia.
"Oon Najmoon ja pidän urheilusta." Namjoon hymähti.
"Mä olen Tae, Taehyung ja mä tykkään jätskistä!" Tae hihkaisi ja vilkaisi minuun hymyillen.
"Mä oon Jungkook ja mä pidän pupuista," sopersin kaikkien katseiden alla.
"Mä oon Hoseok ja tykkään löytää joka hetkestä jotain positiivista!" Tämä selitti hymyillen.
"Mä oon Yoongi ja mä pidän nukkumisesta ja Jiministä," Yoongi lopetti hiukan punastuneena.
"Oottekste yhes?" Seokjin kysyi udellen, mutta asianmukaisesti. Jimin helahti aivan tulipunaiseksi, mutta Yoongin ilme ei värähtänykkään.
"Ei, ei me vielä olla," tämä myönsi rohkeasti. Hymyilin rohkaisevasti. Olin tuntenut Jiminin niin pitkään kuin muistin ja tiesin miten helppo poikaan oli ihastua."Pelataaks ToTee??" Tae ehdotti, hiljaisuuden rikkomiseksi.
| 913 |
Mites mä rupesinki kirjottamaan kaikista luvuista näin pitkiä?? [":
YOU ARE READING
Perfect together | Taekook // Yoonmin // FIN
Fanfiction"Vittu, mä rakastan sitä poikaa" "Älä jätä mua" "Mä en selvii ilman sua" "Ota mut ees mukaas" "Älä tee tätä mulle" . . Hellurei ihmiset :"D . . . ⚠️Tarina sisältää vahvaa kielen käyttöä, kaksmielisiä kohtauksia ja itsetuhoisuutta⚠️ . . . Päivitys o...