Perfect together | Taekook // Yoonmin // FIN

[8]

~Jungkook

Kävelin muiden lomassa, Tae vierelläni. Katsahdin nopeasti ruskeahiuksiseen poikaan ja huomasin hänen tuijottavan minua. Syvennyin hetkeksi noihin täydellisiin silmiin, ennen kuin Tae käänsi pikaisesti päänsä pois. Pakotin katseeni lattiaan vastahakoisesti ja katselin hiljaa kenkiäni.

Kun olimme päässet asuntolaan, odotti meitä vielä huoneiden etsiminen.
"Eikös ne ollu 245, 246 ja 247?" Hoseok kysyi epävarmana ja katsoi Seokjiniin.
"Eijeijei, ei sinne päinkään!" Seokjin huokaisi. "-156, 157 ja 158!" Hän jatkoi ja raahasi matkalaukkuaan kohti toista kerrosta. Yoongi kohotti olkiaan ja kumartui nostamaan Jiminin laukun.

Astelin puisia portaita ylös ja pidin kaiteesta kiinni. Nousin viimeisenkin askelman ylös ja vilkuilin kohti huonenumeroita. Jimin käveli muiden edellä luetellen huonenumeroita ääneen.
"153, 154, 155 ja 156..." Jimin henkäisi ja odotti, että Yoongi avaisi oven. Tae kaiveli aviaimia taskustaan ja tutkailin huonemme ovea tylsistyneenä. Kuulin lukon kilahtavan ja ovi kääntyi sisään naristen hiljaisessa käytävässä.

Kävelin sisälle tutkimaan tulevaa huonettamme. Vessa ja kylpyhuone oven vieressä. Pieni olohuone, keittiön yhteydessä, jonka pieni sohva lipaston vieressä ja pyöreä pöytä saivat sen näyttämään kotoisalta. Makuuhuone, jossa oli parisänky ja yksi kaappi vaatteille. Vilkaisin kiusaantuneesti Taehen, parisänky oli pieni ja olisimme lähekkäin nukkuessa. Kannoin laukkuni makuuhuoneesen ja avasin kaapin varovasti.
Nostelin vaatteeni hyllylle ja hymyilin pienehkösti, tyytyväisenä tulokseen. Tungin vielä tyhjän kassini ylälokeroon ja suljin kaapit. Rojahdin sängylle ja katselin kattoon.

Tae ilmestyi ovelle ja tyhjensi kassinsa sisällön lattialle.
"Neiti on hyvä ja asettelee vaatteet kaappiin," poika irvisti. Katsoin häntä epäuskoisena, mutta raahauduin kuitenkin lattialle ja rupesin viikkaamaan hänen ryppyisiä vaatteitaan. Tae tirskahti, mutta mulkaisin häntä kulmieni alta. Hän laskeutui auttamaan minua, ja alkoi nostelemaan vaatteitaan kaappin.

"Tuli vaa randomisti mieleen et mp homot?" Tae kysyi minulta ja hämmennyin. Paha mennä sanomaan, jos pitää sinusta ja tietääkseni olemme poikia! Pohdin.
"Rakastan sua," Yskiskelin kovaan ääneen tajutessani mitä sanoin. Tae katsoi minuun kysyvästi. "Tarkoitan, että iha hyviä tyyppejä," kiirehdin sanomaan. "-Entäs sun mp?" Kysyin pojalta rauhallisemmin.
"En mä oikee tiää. Iha fine jos on, mut en vois kyl ite olla..."

Pojan sanat satuttivat sisimpääni,
ja lujasti.
Hän repi sydämeni pieniksi murusiksi ja sitten vielä korvensi jäljelle jääneet palaset.
Hän murskasi kaiken sisälläni.

Olin hiljaa jatkoin viikkausta.

"Nälkää!" Marisin, kun kaappi oli kiinni ja vaatteet sen sisällä.
"Mennään Seokjinin luo, se tekee tosi hyvää ruokaa!" Tae hihkui ja nousi ylös. Nyökkäsin ja könysin ylös nälkäisenä. Tae oli jo rynnännyt keittiöön hakemaan puhelimensa laturista. Kävelin hiljakseen eteiseen ja välinpitämättömästi aloin solmimaan kengännauhojani. Nostin kengistäni katseen Taehen, joka kiivaasti näpytteli puhelimensa näyttöä kieli ulkona. Varmaan kirjottaa Seokjinille viestiä. Tuumin ja nousin seisomaan.
"Mennäänkö?" Kysyin huokaisten ja nojasin oveen. Poika nyökäytti ja työntyi vierelleni laittamaan kengät. Hän laski puhelimensa maahan jättäen keskustelun auki. En saisi tehdä näin, mut... Ajattelin ja kumarruin lukemaan viestit.

Tae; Hey rakas, puhutaan illal sit skypes.

Rakas xxx; Joo soitan sulle sit yheksält

Tae; Pusipusi

Rakas xxx; kirjoittaa...

Tae sulki puhelimensa ja työnsi sitä taskuunsa noustessaan ylös. Mieleni oli sekaisin, enkä saanut mitään järkevää ajatusta mieleeni.
Lopulta kaiken päälle nousi yksi kysymys. Kuka oli tämä 'rakas xxx'? Mieleni myllersi laidasta laitaan, kun vain ajattelin tuota ruskeahiuksista poikaa.

"Tuu et saan oven kii," Tae tuhahti ja tajusin seisovani kynnyksellä. Mutisin vastaukseksin ja kävelin hermostuneesti kohti viereistä, Seokjinin, Namjoonin ja Hoseokin huonetta. Käänsin kultaista ovenkahvaa turhaan, sillä ovi oli lukossa. Koputin turhautuneena oveen ja jäin seisomaan oven eteen. Ovi aukesi ja sen takana seisoi Hoseok kiukkuisena.
Outo näky.

"Vittu mikä sun ongelmas on!?" Hoseok tiuskaisi.
Hätäännyin. Mitä olin taas mennyt tekemään.
"Ai sori luulin teitä yheks toiseks tyypiks..." Hoseok lisäsi nopeasti pahoillaan. Tae katsoi poikaa kysyvästi ja Hoseok raotti laiskasti ovea lisää. Astuin hiljaa sisälle. Olin yhä peloissani. Hoseok ei koskaan ollut vihainen. Nielaisin kuuluvasti ja pieni suolainen kyynel vierähti poskelleni, kävellessäni olohuoneeseen.

"Hoseok, mitä sä menit Jungkookille tekee, ku on noi murtunu?" Namjoon huokaisin uuden kyyneleen muodostuessa silmäkulmaani.
"Mä luulin sitä Baekhyuniks," Hoseok huokaisi takaisin. Namjoon pyöräytti silmiään ja käveli keittiöön pihistämään syötävää.

"Ulos! Ruoka ei ole valmista!"Seokjin raivosi ja heitti Namjoonin ulos keittiöstä. Meinasin tukehtua nauruun ja kikatin ääneen. Namjoon katsoi pettyneesti taakseen ja kömpi ylös. Hän tassutteli sohvalle ja valtasi sen kokonaan, mököttämistä varten. Tae naurahti ja hakeutui viereeni.
Hoseok kömpi Namjoonin viereen ja työnsi tämän sohvan nurkkaan.
"Teehän vieraille tila!" Hoseok hihkaisi, aivan kuin he olisivat asuneet täällä kauemmin, kuin kaksi tuntia. Istahdin pojan viereen upottavalle sohvalle ja katselin olohuonetta. Se oli isompi kuin meidän.

Taen lämmin keho änkeytyi viereeni ja pieni puna vierähti kasvoilleni. Hymyilin pienesti ja katsahdin poikaan. Tämä hymyili takaisin leveää hymyä.
"Syömään!" Seokjin huusi keittiöstä. Namjoon ja Hoseok ryntäsivät kilpaa keittiiöön, ruoan tuoksun houkuttelemana. Nousin vaivaantuneesti ylös ja kävelin kotoiseen keittiöön. Tae saapui aivan kannoillani ja yritti änkeä ohitseni. Survaisin kuitenkin tätä kyynärpäällä vatsaan ja hän jäi seisomaan pidellen vatsaansa. Hymähdin anteeksi ja jatkoin matkaa kohti lautastani. Nostin sen käteeni ja astelin lieden ääreen. Vedin tuoksua nenääni ja, voi miten ihanalta se tuoksuikaan.

Kaavin kaiken ruuan lautaselleni ja tassuttelin pöytään, missä Namjoon ja Hoseok hotkivat lautasiaan tyhjiksi. Tae kipitti keittiöön ja mulkaisi minuun. Virnistin hälle vastaukseksi ja kauhoin ruuan suuhuni.

"Hei eikö mulle jääny mitää!" Tae kiljaisi ja kääntyi surullisena Seokjiniin. Tämä vain huokaisi ja pudisteli päätään.

Tae nyyhkäisi ja istuutui pöytään.

|843|

Uusi osaAAAAA c":

♡Kiitos lukijoille♡