Salattu metsä

~10~ Vakoilua

Hänkin taisi huomata minut, sillä hän hymyili pienesti ja tuli viereeni istumaan. "Ai sutki häädettiin luokasta", totesin. "No tässä koulussa on kyllä harvinaisen heikkohermoisia opettajia", Archer totesi.

"Nii on. Kauan sä oot ollu tässä koulussa?", uskalsin vihdoin kysyä. "Nooh tarpeeks kauan", häntä ei selvästikään huvittanut aiheeni ollenkaan ja jätti minut taas vaille vastausta. "Ei sitte", sanoin ja ilmaisin samalla, että olisin halunnut tarkan vastauksen.

"Mä näin eilen metsässä jotain epämäärästä, mut ei sua varmaan kiinnosta, ku itekki salaat multa asioita", kerroin. Archerin silmissä välähti. "Kyl mua kiinnostaa ja enmä kaikkee jätä kertomatta", Archer puolustautui.

"No kerro sit kuin kauan oot ollu tässä koulussa? Missä asut? Ja kuka se joku on jonka sä tiiät ja se liikkuu metsässä?", kysyin. "Ei sillä väliä", hän vastasi. "Arvasin", sanoin.

"Mut kyllä sä voit silti kertoo liittyykö se susiin", Archer sanoi pyytäen. "Sä aloit heti epäilee jotain tiettyä", sanoin. "Oothan sä ennenkin nähny susia", Archer sanoi tuohtuneena. "Mitä sitte. Tää kerta ei kuitenkaa ollu vaa susien kanssa tuijottamista", paljastin vahingossa.

"Mitä sä tai joku muu sitte teki tai teit susien kanssa?", Archer kysyi epäilevänä. "Ai tekeeks joku muu niitte susien kaa jotai?", kysyin muka tietämättömänä. "Mistä mä tiiän kysyin vaa", Archer sanoi nopeasti. "Sä tiiä paljon enemmän. Mikset sä kerro mulle?", kysyin hiljaa ja lähdin pois paikalta.

Kävelin pääkäytävään. Oletin, että Archer jäi istumaan, mutta ei hän jäänyt. Hän juoksi luokseni.

"Mistä sä mua syytät?", hän kysyi koventaen ääntään. "Sä väität, ettet tiiä mistään mitään ja silti kyselet tollasia asioita! Ihan ku ettien vihjeitä, puhunko mä just siitä asiasta minkä sä tiiät", sanoin melkein vihaisena.

"Oliks se tilanne sitte samanlaine, mitä mä epäilin", Archer kysyi. "Ei kuulu sulle!", minulta meni hermot. Miksi hän kyseli niin paljon, muttei kertonut minulle vastauksia?

Tunti taisi loppua, sillä joistain luokista alkoi tulla oppilaita. "Joko sä lähet pois tai sit mä lähen", sanoin. "Ai sä et haluu, et sun kaverit tietää siitä, et me ollaan juteltu", Archer sanoi. Häntä ei ainakaan haittaisi, jos Craig tietäisi. "No en tietenkään", sanoin ja lähdin takaisin luokkaamme kohti.

"Missä sä oot ollu, ku ei oo kahviakaan mukana", Gina kysyi. "Mut täs on sun tavarat", hän jatkoi. "Kiitos näistä ja kiertelin vaa ja ehin jo juoda sen kahvin", keksin äkkiä hätävalheen.

"Mennää ettii Evelyn", Gina sanoi. "Okei", sanoin ja lähdimme kävelemään kohti Evelynin luokkaa.

Jäimme luokan ulkopuolelle. Evelyn oli luokassa ja hän jutteli jonkun kanssa: "Täst tuli niin hyvä", Evelyn sanoi. Hän oli erittäin hyvällä tuulella. "No todellakin. Ihan paras", joku poika nauroi hänen kanssaan. "Ehitsä olla tänään koulun jälkeen?", Evelyn ehdotti. "Ehin. Mennää teille", poika sanoi. "Sovittu. Kello kolme ulko-ovilla", Evelyn varmisti, jonka jälkeen hän astui luokasta ulos ja näki meidät.

"Evelynillä taitaa tulla kiva päivä", Gina sanoi hymyillen. "Nii tulee", Evelyn vastasi. Poika tuli ulos luokasta. "Onks nää sun kavereita", hän kysyi. "Joo on tos on Valerie ja toi on Gina", Evelyn esitteli meidät. "Ja mä oon Garth", poika esitteli itsensä.

"Haittaaks teitä, jos oon tänään Garthin kanssa?", Evelyn kysyi meiltä. "Ei tietenkään. Menkää vaan", vastasin. "Saadaanki olla varmaa tästä lähin kahestaan", Gina epäili. "Paitsi, et kohta säki alat hengaa sen Craigin kanssa", sanoin virnistäen. "En nyt ihan vielä ja sitäpaitsi on sullaki Archer", Gina sanoi. "Eikä oo", sanoin kyllästyneenä. Tietäispä vaa, että oon jutellu Archerin kanssa aika paljonki riitaisia keskusteluita.

Menin matikantunnille. Olin luokassa ennen Archeria. Lopulta luokassa oli kaikki ja matikankoe alkoi. Koe oli yllättävän helppo, olin sittenkin oppinut jotain. Ihan kaikkea en osannut, mutta suurimpaan osaan sain ainakin vastattua. Archer palautti kokeen ensimmäisenä ja sitten minä palautin.

Tänään ei pitänyt olla muita tunteja, kuin matikkaa, mutta historiantunti oli pakko siirtää tälle päivälle. Saimme siis lähteä kotiin heti kokeen jälkeen, joka oli aika huono homma, koska asuimme samalla suunnalla Archerin kanssa.

Matka meni suunnilleen niin kuin halusinkin. Olimme hiljaa koko matkan, vaikka kävelimme samaa matkaa. Tiemme erkani lopussa ja lähdimme eri suuntiin.

Kävelin hetken kotini suuntaan, kunnes tunsin palavaa halua tietää, missä Archer asui.

Vakoilin hiljaa Archeria. Hän varmaan aavisti, että joku oli hänen lähellään, mutta olin varovainen ja oppinut viime kerrasta. Archer ei nähnyt minusta vilaustakaan.

Minun harmikseni ulkona oli vielä valoisaa, mutta silti pilvistä ja jouduin seuraamaan häntä matalana. Oli uuvuttavaa vakoilla, mutta se tuotti tulosta.

Archer saapui kaksikerroksisen omakotitalon kohdalle. Hänen talonsa oli metsän puolella lähellä metsän rajaa ja taloa ympäröi suojaava metsä.

Archer meni sisälle, eikä minun tarvinnut kauaa miettiä, mitä teen seuraavaksi, kun Archer tuli jo ulos. Hän kävi vain viemässä tavaransa kotiin. Niin minäkin halusin tehdä, mutta en voisi kadottaa häntä silmistäni.

Archer oli juuri jatkamassa matkaa, kun huomasi, että joku tuli. Kuulin vaimeasti heidän keskusteluaan: "Ai sä tulit jo", Archer ihmetteli. "Joo, mullaki oli koe, mut mä en oo kauaa kotona. Lähen hengaa kavereiden kaa", se joku sanoi. "Nähdään" Hän oli selkä minuun päin, joten en pystynyt tunnistamaan häntä. Asuuko hän Archerin kanssa samassa talossa?, mietin kummastuneena. Hän kääntyi ympäri lähteäkseen ja sain melkein sydänkohtauksen. Hän oli...
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~