Salattu metsä

~14~ Ehdotus

"Sä täriset. Onks sul kylmä vai pelottaaks sua?", Archer kysyi pienesti huolestuen. "K-kai mä... oon ihan ku-kunnossa", sanoin täristen. "Et sä oo. Sua pelottaa mä", Archer päätti. Laskin katseeni alas. En halunnut, että pelkään häntä taas juuri, kun olin tullut hieman rohkeammaksi. "Mä tiesin", hän sanoi.

Garth tuli luoksemme. "Archer, miks sä et tullu mun juhliin?", hän kysyi. "Sori, enmä päässy", Archer sanoi. "Mis sä olit?", Garth kysyi. "Missälie" "Ei sitte", Garth sanoi.

"Mistä te tunnette?", hän jatkoi. "Nooh ainaki matikantunnilta ja sit ollaa melkee naapureita", Archer kertoi. "Aijaa", Garth sanoi ja lähti pois. Mihin hän tuotakin tietoa tarvitsi?

"Mistä me ees tunnetaan?", kysyin Archerilta. "Varmaa siitä, ku oot seurannu mua metsässä", hän sanoi. "Nii joo. Se hetki oli ihan kauhee", sanoin. "Jäiks sulle traumat mun tapaamisesta?", Archer kysyi. "Ehkä", sanoin itsekin miettien asiaa. "Muista mut mielummin susista", Archer sanoi. Hymyilin pienesti. Niin haluisinkin muistaa.

Menimme matikantunnille. "Tuutsä mun viereen?", Archer kysyi. "Kai mä sit tuun", sanoin epäröiden. Menimme vierekkäisille paikoille ihan luokan taakse. Monet oppilaat katsoivat meitä ihmeissään. Miksi?

"Ai sul oliki jo seuraa", Craig tuli luokkaan ja istui eteemme. "Mistä lähtien te ootte ollu kavereita?", hän jatkoi. "Vaikka tästä lähtien, vai miten ois Valerie?", Archer kysyi. "Vaikka nii", vastasin.

"Tietääks Gina ja Evelyn?", Craig kysyi. "Miks niitte pitäis?", kysyin samalla toivoen, ettei Craig mene kertomaan niille. "Ne ois varmaa ilosii tästä uutisesta", Craig sanoi.

"Ai sä haluisit kertoo nii, et voisit puhuu niille, tai Ginalle", sanoin kaivaen totuutta esiin. Craig käänsi pään pois ja tiesin miksi. Hän tykkäsi varmasti heistä jommasta kummasta, tai sitten vihasi.

Archer vilkaisi minua hämmästyneenä. Tajusikohan hän?

Minua häiritsi koko tunnin, kun oppilaat ihmettelivät kun istuimme vierekkäin.

"Miks noi kattoo kokoajan?", kysyin kuiskaten Archerilta. "Ketkä?" "Noi kaikki", sanoin. "Osa noista on ainaki mun jotai puolikavereita, joitte kaa en yleensä oo", hän kertoi. "Miks et oo?", kysyin. "Ei oo aikaa ja ei pysty olla niin hyvä kaveri, että aletaan kyläilee. Jollekki toiselle voisin mennä, mut en haluu sellasta tilannetta, jossa se kysyy, et voisko se tulla meille", Archer kertoi. "Ja Craigin kans voin olla, koska no kyl sä tiiät", hän jatkoi.

"Senkö takii sä voit olla mun kaa, et en haluu teille?", kysyin. "Sun kaa nyt ois ihan sama. Samassa metsässä me kuitenki asutaan ja sä tiiät jo mun salaisuuden", Archer selitti. "Tietääks Craig", kysyin, mutta Archer vain käänsi pään pois, eikä aikonutkaan vastata.

Tunti meni jostain syystä nopeasti. Ehkä kun emme tehneet mitään, tai sitten kun teimme. Pääsimme luokasta ulos.

"Moi", kuulin huvittuneen äänen, joka sai minut säikähtämään. Gina odotti minua ovella. "Ai moi", vastasin.

Archer jäi luokkaan Craigin kanssa. "Onks Craig tuol?", Gina kuiskasi. "Ai sä tulit ettii sitä", kuiskasin virnistäen. "Älä viitti. Sua mä tulin hakee. Ja sit kuulin, ku juttelit Archerin kaa", Gina kertoi.

Archer ja Craig tulivat ulos luokasta. "Nähään", Archer sanoi minulle, jonka jälkeen he lähtivät kävelemään pois päin.

"Siis mitä ihmettä. Missä vaihees teistä tuli kavereita?", Gina ihmetteli. "Varmaa tällä tunnilla", sanoin ja hymyilin pienesti, mutta yritin peittää sitä, ettei Gina huomaisi.

Seuraava tunti oli kuvista. "Mitä kuuluu?", Evelyn kysyi. "Muuten hyvää, mut sua näkee enää aika harvoin", sanoin. "Sori. Mä oon ollu huono ystävä", Evelyn sanoi. "Kyl mä tiiän et viihdyt sen Garthin kanssa, mut oo välil meiänki kaa", sanoin pienesti hymyillen. "Okei"

Tehtävämme oli maalata vapaavalintainen maisema. Itse valitsin metsän. Olisin halunnut maalata sinne Valetan, suden, mutta en halunnut kertoa miksi olisin maalannut suden, joten jätin sen maalaamatta. Kuvan metsässä oli pimeä ja siellä tuuli.

Monet olivat maalanneet kauniita maisemia, kuten rantoja tai muita kirkkaita kesämaisemia, mutta itse en niistä välittänyt. Minua kiehtoi enemmän metsä, pimeys, yö, myrsky...

"Valerie mitä ihmettä?! Sai valita minkä maiseman tahansa ja sä valitsit synkän metsän!", Evelyn huusi. "Jokainen tykkää vähän eri asioista", sanoin.

Tunnin jälkeen kävelimme käytävälle. "Oottaaks Garth sua jossai?", kysyin Evelyniltä. "Ehkä, mut haittaaks sua jos meen?", Evelyn kysyi. "Ei tietenkään. Mee vaan", sanoin. "Kiitos", hän sanoi ja lähti. Hyvä niin. Itse lähdin etsimään Archeria. Halusin jutella hänen kanssaan jostain.

En tiennyt, mikä tunti hänellä oli, joten minulla kesti yli viisi minuuttia löytää hänet isosta koulustamme.

"Tuliko ikävä?", Archer kysyi. "Ööm ajattelin, et voisiksä olla tänää, jos lähettäis koulusta vähän aiemmin?", kysyin epäröiden. Hänen kasvoilleen nousi hämmennys, eikä hän varmastikaan osannut odottaa ehdotustani.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~