Piiip piiippp
Tiistai, ja aivan järkyttävä väsy. No, mitä muuta voi odottaa, kun valvoo kahteen yöllä ja herää seitsemältä aamulla, hyvä minä.
No minkä minä sille voin, jos mietin Pietaria koko yön. Joo, tiedän, kuullostaa toivottomalta, mutta minua hirvittää se jos Pietari kertoo siitä soitosta. Hetken jo harkitsen, että en menisi kouluun ollekaan, mutta tiesin että äitini ei olisi antanut minun jäädä kotiin.
Hetken päästä raahaudun pöydän ääreen ja otan harjan esille, jolla harjaan vaaleat kutrini, laitan peitevoidetta, jolla peitän silmäpussini. Lopuksi laitan vielä vähän puuteria ja se on siinä, en yleensä edes meikkaa, mutta huonosti nukutun yön jälkeen ainakin silmänaluset.
Tällä kertaa pistän päälleni farkut ja jonkun pitkähihaisen, joka käteeni osuu. Aamupalaksi en syö mitään, sillä olen jo myöhässä aikataulusta, ennen kuin lähden, käyn kuitenkin vessassa ja pesen hampaat.
Koulussa olen vasta 8:28, vaikka yleensä olen siellä ensimmäisten joukossa 8:10, joten nyt käytävät ovat täynnä porukkaa. Suvi on jo tullut, mutta Anettea ei näy missään. Saan kuitenkin pian viestin, jossa Anette sanoo olevansa kipeä.
Voi ei, nyt Ane (lempinimi) ei ole täällä tukenani, joten hän ei ole todistamassa kun minut nolataan, siis, jos nolataan. Laitan siitä hyvästä Anelle viestin, jossa kerron tilanteen, siis sen, että soitin Pietarille vahingossa, johon Ane vastaa
Anette=A, Minä=M
A- Voi ei😱
M- No niinpä
A- Voihan se olla hyväkin juttu😏
M- Really😑
A- Joo joo, et sä kuole
M- Ooks varma?
A- Hei nainen, kokoo ittes, mä en ehkä oo siellä, mutta sä ET kuole. Ja jos jotain tapahtuu, sä et kuole, pyörry tai mitään, sä vaan oot niinku mitään ei ois tapahtunu.
M- Okei okei
Sitten suljen puhelimen ja hymyilen, Anette osaa kyllä aina piristää.
Ekat tunnit menevät normaalisti ja olen jo unohtanut koko soiton, mutta sitten juuri kun olen istunut historian luokassa paikalleni, kuulen jo tuttuakin tutumman äänen, nimittäin Pietarin.
Kaikki oli hetken aikaa hyvin, mutta sitten, se vaan kysy, "Miks Eve sä olit soitellu mulle eilen?", sitten kaikki vaan katto mua ja mä en keksiny parempaakaan, niin mä sanoin "Se oli vahinko" ja tunsin vaan, että olin punainen ja sit Sami, mun luokkalainen poika puuttu puheeseen "Älä valehtele mä tiedän mitä sä yrität" sitten mä vaan katoin takaisin mun pulpettiin ja kuulin, että Sami kuiskas Pietarille, että soita sille tänä iltana ja sano, että sä oot tyhmä, sit Pietari vaan nauro, mutta ei sanonut mitään.
Koulun loputtua kävelin jälleen kohti kotia, tällä kertaa musiikkia kuunnellen omissa ajatuksissani, joten en siis kuullut, että auto lähestyi takaani. Olin juuri ylittämässä tietä, kunnes huomasin auton, joka ei hidastanut, vaikka kuljettaja selvästi näki minut. En pystynyt liikkumaan, olin jäätynyt paikoilleni. Auton ollessa vain muutaman metrin päässä...
---------------------------------------------------
Anteeksi jos on kirjoitusvirheitä.
Seuraava osa tulee kun se syntyy.
❤️: A
أنت تقرأ
Mutkikas rakkaus (Valmis)
عاطفيةRakkaus ei ole ruusuilla tanssimista ja se vaatii uhrauksia. Ja rakkauttahan on monenlaista... Tarina sisältää väkivaltaa, kiroilua ja söpöilyä. Eli jos et kestä näitä, älä lue. Lukeminen omalla vastuulla. Tarina perustuu jollain tavalla todellisuut...
