Soturikissat | Ensilumi | ✔

Luku 3

Raikkaassa pakkasaamussa suuren kiven juurella seisoskeli suuri joukko kissoja.
Orkideapentu hytisi kylmissään, ja painautui emoaan vasten.
Hänen edessään parin hännänmitan päässä hänestä istui Haukkapentu. Hänkin värisi, muttei kylmästä- vaan jännityksestä.
Suuren kive päälle loikkasi tummanruskea kolli- klaanipäällikkö Kirsikkatähti.
Hän selvitti kurkkuaan, ja maukui;

"Varjoklaanin kissat. Olemme täällä todistamassa klaanimme vahvistumista- uuden oppilaan nimitystä. Haukkapentu, astu eteenpäin."
Kirsikkatähti huitaisi hännällään Haukkapennulle merkiksi astua lähemmäs.
"Haukkapentu, lupaatko ottaa taakaksesi oppilaan vasuun ja kunnioittaa Tähtiklaanin lakeja?"

Haukkapentu nyökkäsi.
"Lupaan."
"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan sinulle oppilasnimesi. Tästä hetkestä lähtien siihen asti kunnes saat soturinimesi, sinut tunnetaan nimellä Haukkatassu. Mestarisi on Savupilvi."
Kirsikkatähti nyökkäsi kohti varapäällikköään.
Haukkatassu tuijotti mestariaan silmät pyöreinä.
"Saanko oikeasti varapäällikön mestarikseni?" hän maukui haltioituneena.

Orkideapentu katseli, kun tuore oppilas kosketti kuonoja mestarinsa kanssa.
Joka puolta kuului onnitteluhuutoja, jotka kiirivät raikkaassa lehtikadon aamussa.
"Haukkatassu! Haukkatassu!"
Orkideapentu oli ylpeä entisestä pesätoveristaan.
Eikä minunkaan oppilasmenoihini ole enää kauaa.

                            ***

PUUNRUNKOSILLAN TOISESSA päässä Haukkatassun nenään tulvahti sekoitus outoja, hänelle tuntemattomia hajuja.
Haukkatassu nyrpisti nenäänsä.

Vähän matkan päässä avautui aukio, jonka reunamilla kohosi valtavan suuri tammi.
Tammen ympärille oli kerääntynyt kissoja.
Haukkatassu näki päällikkönsä loikkivan tammen alaoksille kolmen muun kissan viereen.

Kun aukion valtasi täysi hiljaisuus, pieni kilpikonnakuvioinen naaras Kirskikkatähden vieressä maukui kauniilla äänellä;
"Myrskyklaanilla menee hienosti. Varapäällikköni Sulkasiipi sai vastikään pentuja Salamaviiksen kanssa, ja klaani vahvistuu koko ajan."

"Kuka tuo on?" Haukkatassu kuiskasi vieressään istuvalle Salviatassulle, uudelle pesätoverilleen.
"Hän on Myrskyklaanin päällikkö Kirjotähti." Salviatassu kuiskasi takaisin.
Kirjotähti antoi hännänheilautuksella vuoron seuraavalle, valkoiselle kollille.
"Hän puolestaan on Suomutähti."
Salviatassu kuiskasi jo ennen kuin Haukkatassu edes ehti kysyä.

Haukkatassu kuunteli puolella korvalla Jokiklaanin päällikön jaaritteluja. Hän halusi jo päästä vaihtamaan kieliä muiden klaanien kissojen kanssa.

Viimein häneltä pääsi helpotuksen huokaus, kun Tuuliklaanin päällikkö Viimatähtikin oli saanut asiansa sanottua.
Haukkatassu lähti heti metsästämään itselleen juttuseuraa kissojen joukosta.

Yhtäkkiä hänen katseensa kiinnitti kolmen kissan ryhmä, joka seisoskeli aukion reunamilla.
"Tervehdys! Minä olen Haukkatassu. Keitä te olette?"
Kolme kissaa katsahtivat koisiinsa, kunnes yksi heistä, ruskea naaras aloitti ääni huuruten
"Minä olen Hunajatassu, olen Myrskyklaanin oppilas."
Hunajatassun myötä muutkin kissat innostuivat kertomaan oman nimensä.
"Minun nimeni on Ratamotassu, ja tulen myös Myrskyklaanista. Tuo on Ruusutassu Tuuliklaanista."
Ratamotassu nyökkäsi kohti punertavaa kollia.

Haukkatassu keskusteli hetken Ratamotassun, Hunajatassun ja Ruusutassun kanssa, kunnes hän kuuli Kirskikkatähden naukaisun.
Oli aika lähteä.