Soturikissat | Ensilumi | ✔

Luku 10

Orkideatassu heräsi outoon  rapinaan leirin sisäänkäynnillä.
Hän kurkisti varovaisesti ulos oppilaiden pesän suuaukosta.
Ruostesulka!
Orkideatassu hiipi oksaakaan rasauttamatta leirin poikki Ruostesulan perään.

Ruostesulka loikki eteenpäin- kohti Myrskyklaanin rajaa.
Orkideatassun valtasivat pahat aavistukset, kun Ruostesulka jatkoi matkaansa yhä eteenpäin yhä lähemmäs vihollisklaanin rajaa.

Orkideatassu kuuli Ruostesulan  pysähtyvän muutaman hännänmitan päähän hänestä.
Orkideatassu kurkisti varovasti männyn takaa.
Hän tunsi karvojensa nousevan pystyyn, kun hänen nenäänsä tulvahti kirpeä haju.
Myrskyklaani!

                            ***

Orkideatassun sydän hakkasi.
Mitä tekemistä Ruostesulalla on Myrskyklaanin kanssa? Ja miksi minusta tuntuu kuin olisin elänyt tämän hetken aikaisemminkin...
Orkideatassu tuijotti, kun esiin aluskasvillisuudesta astui se sama tummanharmaa kolli, jonka hän oli nähnyt unessaan.

"Kivivirta, sinä tulit viimein!" Ruostesulka kuiskasi.
"Mikä on suunnitelma?"
Kivivirraksi kutsuttu maukui.
Ruostesulka empi hetken.
"Oletko varma tästä? Onko minun oikeasti pakko?" Hän sopersi.
Kivivirta murahti.
"On, usko pois, et tule katumaan. Kukaan ei saa tietää."

Orkideatassu toivoi etteivät he kuulisi hänen sydämensä jyskettä.
Hän tuntui olevan ihan pihalla. Mitä he suunnittelivat? Pitäisikö hänen kertoa Savutähdelle?
Ei.
Orkideatassu päätti odottaa.

"Mutta.." Ruostesulka kuiskasi.
Kivivirta keskeytti hänet hännännäpäytyksellä.
"Tämä on ainoa mahdollisuus toteuttaa suunnitelmamme. Kiität meitä vielä."
Ruostesulka nyökkäsi varovasti.
Sitten hän lähti varovasti tassuttamaan kohti Varjoklaanin leiriä.

Orkideatassu seurasi vähän ajan päästä varovasti perässä.
Hän näki Ruostesulan pysähtyvän muutaman ketunmitan päähän leirin sisäänkäynnistä, ja pysähtyi itsekin.
Orkideatassu höristi korviaan kuullessaan lähestyvää puheensorinaa leirin sisäänkäynniltä.
Hän näki Ruostesulan painautuvan paremmin piilopaikkaansa vasten.
Savutähti on partiossa! Ehkä voisin nyt ilmiantaa Ruostesulan... Orkideatassu mietti, mutta hylkäsi ajatuksensa välittömästi.
Haluan selvittää tämän itse. Luulen, että tämä liittyy jollain tavalla minuun...

Partio pysähtyi.
"Mitä luulette, olisikohyvä jos menisimme ensimmäisenä tarkastamaan Jokiklaanin rajan? Ne sammakonjätökset ovat..."
Orkideatassu ei enää kuullut Hiekkasydämen sanoja heidän etääntyessään kauemmas.

Tuntui kuluvan ikuisuus, kunnes leirin sisäänkäynnillä alkoi taas rapista.
Tälläkertaa sieltä astelivat Ruskalehti ja Lehtitassu.
"Mitä jos sinä menisit tuohon suuntaan ja minä tuonne? Tuolta päin voisi löytää hierakkaa Salviasydämen kipeisiin polkuanruroihin. Haukkahammas ja Pisarapilvi eivät ole kuulemman saaneet nukutuksi öitään hänen valitteluidensa vuoksi!"
Ruskalehti naurahti, ja parantajat alkoivat erkaantua eri suuntiin.
Yhtäkkiä Ruostesulka lähti täristen liikkeelle.
Hän lähti seuraamaan tuskin oksaakaan rasauttamatta Orkideatassun siskon perään.
Mitä hän oikein aikoo?
Orkideatassu värähti ja lähti seuraamaan.

Lehtitassu oli ehtinyt jo melko kauas. Orkideatassu alkoi jo kyllästyä siihen kaikkeen piilotteluun.
Yhtäkkiä... täysin varoittamatta Ruostesulka ponnisti sähähtäen Lehtitassun kimppuun.
Ällistynyt Lehtitassu pudotti keräämänsä yrtit maahan ja ulvaisi.
"Mitä ihmettä?" Hän sähisi ja yritti pyristellä irti.
Orkideatassu päätti ettei antaisi asian olla.
Hän ulvaisi, ja loikkasi Ruostesulan kimppuun.
Ruostesulka sähähti.
"Sinäkö olet valkoillut?"
Orkideatassu murisi ja kynsi klaanitoveriaan lapaan äristen.
"Mitä sitten?"
Siinä siunaamassa Ruostesulka heitti sähisten Orkideatassun selästään hännänmittojen päähän.
"Ouh!" hän puhahti osuessaan maahan.
Lehtitassu ei ollut päässyt vieläkään irti.

"Orkideatassu! Hae apua!"
Orkideatassu nyökkäsi kauhun vallassa, ja ryntäsi kohti leiriä.
Hänen päänsä täyttyi ajatuksista.
Yhtäkkiä koko metsän halki kiiri hyytävä kiljaisu, ja yhtäkkiä tuli hiljaista.
Orkideatassu ei aikonut enää aikailla vaan juoksi takaisin sisarensa luo.

Siellä häntä odotti näky, jota kukaan kissa ei koskaan olisi halunnut nähdä.