Soturikissat | Ensilumi | ✔

Luku 4

Orkideapennun häntä huiski lunta hänen takanaan yhdeksi isoksi lumipöllyksi.
Lehtipentu kiisi jo kaukana hänen edessään.
Orkideapennun käpälät tuntuivat uppavan joka askeleella syvälle lumihankeen.
"Odota!" hän huudahti.

Lehtipentu pysähtyi ja loi häneen huvittuneen katseen.
"Nyt sinä olet se hidas!" hän härnäsi.
"Enkä ole!" Orkideapentu tiuskaisi ja loikkasi komealla loikalla hänen selkäänsä.
Yllättynyt Lehtipentu älähti, ja karisti Orkideapennun selästään.

"Kas, onko teillä leikkitappelu käynnissä?"
Pentutarhan takaa esiin astuivat Savupilvi ja Kuutaivas. Heidän perässään esille kompuroi myös Ruostetassu.

Ruostetassun näkeminen sai Orkideapennun värähtämään.
Hän muisti sen unen.
Yleensä unet eivät jääneet mieleen pitkäksi aikaa, mutta sen unen hän muisti kuin eilisen.
Mikä siinä oli niin ihmeellistä? Miten Ruostetassu edes liittyy minuun? Entä se tummanharmaa kolli? En ole ikinä edes nähnyt häntä!

                               ***

Lämpimät hiirenkorvan auringonsäteet lämmittivät Orkideapennun turkkia.
Hän loikoili laiskasti pentutarhan edustalla vatsa pilvetöntä taivasta kohti.
Lehtipentu leikki kauempana sammalpallollaan, jonka klaanin parantaja Ruskalehti oli löytänyt.

Orkideapentu vilkaisi soturien pesälle.
Savupilvi, Kaurishäntä, Kuutaivas ja siniharmaa naaras, Mustikkaturkki istuskelivat sen edustalla ja puhelivat hiljaa.

Klaanikiven juurella Kirskikkatähti ja Malvalehvä  olivat ahmimassa mehevää oravaa.
Sen nähdessään Orkideapennunkin maha alkoi kurnia.
Hän kierähti seisalleen, ja lähti loikkimaan kohti tuoresaaliskasaa jossa Ruostetassu ja Haukkatassu istuskelivat.
Orkideapentu nyökkäsi heille tervehdykseksi.
Hän valitsi kasasta pullean rastaan, ja alkoi näykkiä sitä hampaillaan.
     
                          ***

ORKIDEAPENTU HÄTKÄHTI, kun kun Kirsikkatähti loikkasi klaanikiven päälle, ja kajautti tutun kutsuhuudon.
"Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä Klaanikiven alle klaanikokoukseen!"
Hän ulvaisi.

Orkideapentu lähti loikkimaan kohti Klaanikiveä, mutta Hiekkasydän pysäytti hänet hätääntyneenä.
"Ei! Sinusta tehdään oppilas, ja näytät aivan pöllähtäneeltä!"
Orkideapentu pyristeli pois emonsa otteesta, kun tämä alkoi sukia häntä pontevin nuolaisuin.
Hänet täytti suunnaton jännitys, kun hän kuuli emonsa sanat.
Meistä tulee oppilaita!
Orkideapentu ei voinut uskoa sitä. Tätä hän oli kuu toisensa jälkeen odottanut.
Ja nyt se oli vihdoin tapahtumassa.

Kirsikkatähti huitaisi hännällään kohti Orkideapentua ja Lehtipentua.
Orkideapentu astui lähemmäs klaanipäällikköään täristen innosta.
Kenethän hän mahtaa valita mestarikseni?

Klaanin puheensorinan loputtua, Kirsikkatähti selvitti kurkkuaan, ja kajautti ilmoille nau'un
"Orkideapentu, astu eteenpäin."
Orkideapentu katseli innoissaan ympärilleen, kun Kirsikkatähti jatkoi;

"Orkideapentu. Olet savuttanut kuuden kuun iän, ja meidän on aika nimittää sinut Varjoklaanin oppilaaksi. Lupaatko noudattaa klaanin sääntöjä ja kunnioittaa Tähtiklaanin lakeja?"
Orkideapentu nyökkäsi.

"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan sinulle oppilasnimesi. Orkideapentu, täs hetkestä lähtien sinut tunnetaan nimellä Orkideatassu. Mestarisi on Mustikkaturkki."
Mustikkaturkki nosti päätään yllättyneenä, ja asteli uuden oppilaansa luo.
"Lupaan tehdä parhaani" hän maukui koskettaessaan neniä Orkideatassun kanssa.

He kävelivät takaisin muiden kissojen joukkoon, ja oli Lehtipennun vuoro saada oppilasnimensä.
Orkideatassu odotti jännittyneenä, että he molemmat olisivat pian oppilaita.
Orkideapentu ei voinut olla huomaamatta, että Lehtipentu näytti epävarmalta.
Oikeastaan hän oli ollut sitä jo ainakin kuun.

" ...Lehtipentu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan nimellä-"
Koko klaani kohahti, kun Lehtipentu huudahtikin yllättäen
"Ei! En halua olla oppilas. Taisiis haluan olla oppilas, mutta en halua olla soturioppilas! Haluan suojella klaaniani, mutten kynsiä käyttäen. Halua  olla parantaja."

Orkideapentu tuijotti sisartaan silmät pyöreinä.
"P-parantaja?" hän kuiskasi itsekseen.
Kirsikkatähti näytti mietteliäältä.
"Oletko varma? Onko Ruskalehti valmis oppilaaseen?" hän kysyi.
Ruskalehti nyökkäsi.
"Olen valmis milloin vain"
Lehtipentukin nyökkäsi.
"Olen."
Kirsikkatähti kohautti lapojaan ja nyökkäsi.

"Selvä sitten. Joka tapauksessa, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan nimellä Lehtitassu. Tähtiklaani kunnioittaa uusia kykyjäsi.
Ensi puolenkuun aikaan matkaatte Kuulammelle, jotta Tähtiklaani voi hyväksyä sinut täydeksi Varjoklaanin parantajaoppilaaksi."

Klaanin joukosta raikui onnitteluhuutoja.
"Lehtitassu! Orkideatassu!"
Orkideatassu oli vieläkin hämmentynyt sisarensa yhtäkkistä päätöstä ryhtyä parantajaksi.
Omasta valinnastaan hän tulisi kuitenkin aina olemaan varma.
Aion puolustaa tätä klaania- jopa henkeni uhalla.