(Jiminin näkökulma) Kesä on ohi ja on aika palata koulun penkille. Olin viettänyt kesäloman parhaimpien kavereitteni Taen (V:n), Hoseokin (Hobin), Jungkookin (Kookien), Seokjinin (Jinin) ja tietysti Namjoonin (Namnamin) kanssa. Olimme kesän aikana joutuneet kerran vaikeuksiin sillä Jin oli mennyt ajamaan yli nopeutta. Se oli ensimmäinen kertani kun olin joutunut poliisien kanssa tekemisiin. Se ei ollut edes niin paha mitä olin ajatellut. Ystäväni olivat minulle kaikki kaikessa. En pystyisi kuvittelemaankaan elämää ilman heitä. Meitä yhdisti se että kaikki pidimme laulamisesta. Olimme pari kertaa jopa esiintyneet koulumme juhlissa. Minä olin pysytellyt aina takana sillä inhoan olla monen katseen alla.
Kello soi. En olisi mitenkään jaksanut nousta mutta minun oli pakko. Olin vain pari kertaa myöhästynyt koulusta ja nekin oli sen takia kun olin ollut hammaslääkärissä. Ja olisihan se noloa myöhästyä koulusta ekana päivänä loman jälkeen. Opettaja oli maininnut jotain uudesta oppilaasta. Voisi olla että hänestäki tulisi ystäväni. Nousin sägystäni ja puin päälleni vaatteet jotka olin valinnut illalla. Olin valinnut mustan villapaidan. Ja siniset revityt farkut. Kaulaani olin valinnut vielä onnen koruni jonka olin saanut joskus mummiltani lahjaksi. Olin loman aikana värjännyt hiukseni hieman pinkihtäväksi, mutta väri oli ehtinyt jo hieman haalistua.
Kipitän vessaan ja otan mukaan meikki pussini. Pesin hampaani ja avasin meikkipussini. Rakastan meikkaamista, laitoin lähes joka aamu naamaani puuteria. Luomille laitoin ruskehtavan sävyistä luomiväriä. Laitoin huulilleni lempi huulirasvaani joka antoi myös hieman väriä. Avaan vessan oven ja menen syömään.
Teen itselleni pari leipää ja syön ne samalla katsoen puhelintani. Mieleeni tulee ajatus tästä uudesta oppilaasta. Hän oli ilmeisesti poika. Enempää en sitten tiennytkään. Toivoin että hän pitäisi minusta, olen kuullut paljon haukkuja ja niitä tyhmiä ironisia lauseita "pojat ei meikkaa" ja "ethän sä mikää poika oo ku meikkii käytät". Nuo lauseet alkoivat tympiä minua mutta en voinut tehdä asialle mitään. Olin aina ollut se porukan hiljaisin ja haurain. Olin todella monta kertaa tullut kotiin itkien. Elämme sentään 2000 lukua, eikö se ole jokaisen oma asia meikkaako vai ei tai että pitääkö tytöistä vai pojista. Eikö ihminen saa olla mikä haluaa tai elää niinkuin haluaa.
Haen vaaleansinisen reppuni huoneestani ja lähden kohti eteistä. Laitan jalkaani mustat nilkkurini ja otan mukaani takin. Enhän minä tulisi sitä käyttämään kun ulkona on sen verran lämmin mutta sen varalta jos yhtäkkiä alkaisi vaikka satamaan.
Lähden kohti linja-autopysäkkiä. Haukottelen jatkuvasti sillä en saanut yöllä nukutuksi. Minulla on ollut jo todella kauan univaikeuksia mutta en halunnut mennä puhumaan niistä kenenkään kanssa. Pelkäsin joutuvani syömään lääkkeitä. Olin nimittäin joskus ottanut yliannostuksen siinä toivossa että elämäni päättyisi sillä olin kärsinyt vakavasta masennuksesta. Onneksi äitini löysi minut ajoissa ja soitti ambulanssin muuten en ehkä olisi tässä juuri nyt, kävelemässä kauniissa kesäisessä säässä. Saavun pysäkille ja näen kuinka joku mustiin pukeutunut ehkä saman ikäinen poika kävelee viereeni pysäkille.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Pian linja-auto saapuukin paikalle ja kiipeän sen kyytiin. Istuuduin yhdelle penkeistä ja laitan repun toiselle. Katsahdan takanani istuvaa poikaa joka ilmeisesti on tulossa koulumme. -moi tota ooks sä se meen luokan uus oppilas, oon siis 9.b:llä. Sanon Poika nyökkää ja siirtää katseensa takaisin ulos. - mä oon Jimin. Jatkan ja ojennan käteni jotta voisimme kätellä, mutta poika vain katsoo kättäni, sen jälkeen minua ja sitten pojan katse kääntyy takaisin ulos. Kohautan olkiani ja istuudun kunnolla penkilleni. Matka kului puhelinta katsellessa. Katsoin takanani olevaa poikaa. Tämä huomas tuijotukseni ja loi kasvoilleen vielä vihaisemman ilmeen jos se enään oli mahdollista. Kert tuo on tollainen bad boy ni etsikööt itse ystävänsä minä en ikimaailmassa olisi tuollaisen kaveri joka on vain kokoajan vihainen. Mutta joku ääni sisälläni sanoi:vaikka hän on vihainen niin hän on silti kuuma se itseasiassa tekee tuosta vielä kuumemman.
