-A... Alek..... Miranda kuiskaa ovelta.
Mirandan katse on lasittunut Alekiin kunnes tuo vihdoin katsahtaa minuun. Pystyin näkemään Mirandan silmissä roihuavan vihan. Pian hän kääntää katseensa hitaasti Alekiin.
-Saatanan mulkku! Vitun pervo sä saatana petätä mua tollasee ämmän kanssa! Saatanan helvetti, jumalauta! Sä saatana kadut tekojas! Perkeleen kusipää! Miranda huutaa pää punaisena.
Sitten hän tekee sen mitä pelkäsin. Hän kääntää katseensa minuun.
-Sinä perkeleen....... Miranda kuiskaa.
-SAATANAN ÄMMÄ! VITUN HUORA! MÄ LUULIN ET OLLAAN FRENDEJÄ, MUT EI, SÄ VAA VIET MUN MIEHENI!!!! SÄ OOT VAIHTANU MIESTÄ NÄIDEN PARIN PÄIVÄN AIKANA VARMAAN KOLME KERTAA! EIKÖ SULLE MIKÄÄN RIITÄ! Miranda huutaa.
Tunnen kyyneleet silmissäni. Alek huomaa sen ja katsoo Mirandaa vihaisesti.
-Noh? Mikäs se sun ja Erickin juttu oli? Vai unohditko sen kokonaan? Mun muistaakseni menit sen kaa sänkyyn etkä kertonu mulle. Et koskaan. Mut mulla on keinoni saada tietää mitä mun tyttöystäväni touhuaa öisin, Alek kertoo virnistäen.
Miranda kävelee vihaisesti luokseni ja katsoo minua hetken. Pian hän lyö minua avokämmenellä poskelle. Purskahdan itkuun. Alek nousee sängyltä ja katsoo Mirandaa vihaisesti. Miranda katsoo Alekia ja nielaisee kuuluvasti. Mutta pian hän ryhdistyy ja lyö myös Alekia. Sen jälkeen hän poistuu asunnosta ovet paukkuen.
-Jaa, ton mä ansaitsin, Alek naurahtaa hieroen poskeaan.
Naurahdan itsekin ja pyyhin kyyneleet hihaani.
-Sori toi, Alek kuiskaa.
-Ei se mitään. Kyl mäki sen ansaitsin. Mut.... Se on totta.... Kaikki mitä Miranda sanoi.... On totta, mutisen hiljaa valmistautuen uuteen itkutulvaan.
-Ei, ei, eikä ole. Oot ihana ihminen eikä mikään Mirandan puheista ole totta, Alek vakuuttelee ottaen minut haliin.
-Ei Alek, kyllä on, sanon yrittäen samalla työntää Alekia pois.
Hän vain tiukensi itettaan eikä päästänyt irti.
-Sä olet ihana ihminen eikä se muutu, Alek kuiskaa hiljaa korvaani.
Käännän katseeni tuohon ja hymy leviää kasvoilleni. Alek silittää hempeästi kohtaa johon Miranda oli lyönyt. Nojaan Alekin käteen ja suljen silmäni. Yhtäkkiä tunnen hempeät huulet omillani. Vastaan suudelmaan varovasti ja laitan käteni Alekin niskan taakse. Suudelma muuttuu nopeasti rajummaksi. Alek oli siirtänyt kätensä selälleni ja minä hivutan käsiäni Alekin paidan helmalle. Irrottaudun suudelmasta ja yskäisin pienesti. Alek nostaa kätensä ylös ja minä vetäisen paidan pois tuon päältä. Jatkan suutelua ja sivelen Alekin paljasta selkää. Alek siirtää kätensä minun paidan helmalleni ja nostaa sitä hieman ylös. Hän vielä katsoo minua ennenkuin ottaisi paidan pois. Nielaisen ja nyökkään. Alek ottaa paidan pois ja jatkaa suutelusessiotamme. Kaadan meidät sängylle ja parannan asentoani Alekin sylissä. Alek sivelee selkääni ja piirtelee sinne erilaisia kuvioita. Irrottaudun suudelmasta ja katson Alekia syvälle silmiin. Tuo hivuttaa kätensä lantiolleni ja sen kautta housujeni vetoketjulle. Tartun tuota ranteista kiinni ja hengähdän hetken.
-Mikä tuli? Alek kysyy.
-Noku...
-Kerro.
-Katsos kun en oo koskaan ollu niinku....näin, kuiskaan.
-Mi...
-Joten älä kohtele mua eritavalla. O...oon valmis...
-Hei ei meidän oo pakko, jos...jos et oikeesti haluu. Ei sun tarvi tehä sitä mun takii, Alek kertoo.
-Eiku... Oon valmis, kuiskaan.
Alek nyökkää ja avaa farkkujeni vetoketjun. Hän laskee housuni hitaasti alas ja katsahtaa minua vielä kerran silmiin. Henkäisen syvään ja siirryn taemaksi saadakseni Alekin vetoketjun auki. Lasken tuon housut alas. Katselen Alekin paljasta ylävartaloa lumoissani. En aikaisemmin kiinnittänyt siihen huomiota, mutta nyt kun sen näin olin "taivaassa." Alek virnistää pienesti ja vetää minut suudelmaan. Siirryn hänen huulilta kaulalle ja teen sinne sinertäviä jälkiä. Yhtäkkiä päähäni tulee järkyttävä pistos ja nousen istumaan. Käännän katseeni pois Alekista ja pitelen sormiani pääni molemmin puolin.
-Cesilie, mikä tuli? Alek kysyi hieman huolestuneena.
En vastannut mitään.
Alek kääntää pääni katsomaan tuota suoraan silmiin.
-En pysty tähän! vinkaisin ja nousin pois Alekin sylistä. Istuin sängyn reunalla ja tunsin Alekin nousevan istumaan.
-Hei, ei se mitään, Alek kuiskasi ja kietoi kätensä ympärilleni.
-Anteeksi Alek, mutisin hiljaa ja tunsin kyyneleen valahtavan otsalleni.
-Hei C, ei se oo sun vika. Eka kerta jännittää ja mä ymmärrän sen, Alek kertoo.
-Niinkö? kysyn ja käännän pääni Alekin päin.
Alek hengähtää ja pyyhkäisee kyyneleen pois poskeltani. Tunsin Alekin lämmön joka puolella kehossani.
-Jos nyt totta puhutaan niin ei munkaan eka kerta mennyt ihan nappiin. En osannut mitään ja mun nii sanottu seuralainen oli kännissä. Se oli siis mun sen aikainen tyttöystävä. Se kiehnäs mussa kokoajan ja yhtäkkiä mä olinki sit alasti sen alla. Sattu ihan pirusti. Silloin mä... Pelkäsin. Kun menin sänkyyn halusin todistaa mun kavereille et oon kova jätkä ja pystyn siihen. Mut todellisuudessa se oli kärsimystä. En halunnut sitä. Ja silloin, kun sitä ei halua, se tuntuu pahalta, tosi pahalta. Joten älä pakota ittees kenenkään muun takia. Tee se silloin, kun haluat. Kukaan ei voi ikinä painostaa sua sellaiseen. Ja mä ymmärrän sen... Ku pelkää. Se ei oo kivaa. Mut vaikka kuinka toinen yrittäis painostaa sua mukaan sellasiin touhuihin, niin... Älä suostu. Sun ei tarvitse osoittaa kenellekään sitä, että pystyt siihen. Teet sen ku oot valmis, okei. Ihan sama kenen kanssa, älä tee sitä, jos et oo valmis. Vaikken se ois mä, vaikkei se olis Jace ja ennen kaikkea vaikka se olis sun rakkain, niin älä tee sitä sen vuoksi. Sun pitää muistaa se! Älä pakota ittees mihinkään mitä et haluu.
Alekin sanat saivat sydämeni pamppailemaan kovempaa ja kovempaa. Tuon sanat joita hän juuri lausui, saivat minut miettimään... Kuinka monta asiaa olen tehnyt muiden ihmisten eteen. Miksi? Miksi olen tehnyt niitä muiden ihmisten eteen. No sen takia, että he eivät pidä minua pelkurina ja jättäisi minua yksin. Halusin todistaa olevani heidän arvoisensa. Olen poltellut, että saisin ihmiset tajuamaan mitä he muka menettäisivät, jos jättäisivät minut pois. Saatoin jopa satuttaa ihmisiä muiden takia. Saatoin kiristää viattomilta rahaa "ystävilleni." Ei heitä koskaan voinut edes sanoa ystäviksi. He käyttivät minua.
-Cesilie, kaikki on hyvin kunhan oot kunnossa, Alek kuiskasi.
Halasin Alekia kaikella voimalla millä pystyin. Halusin kiittää häntä. Kaikesta. Äskeisistä sanoista. Lohdutuksista. Ystävyydestä. Saan olla onnellinen, kun löysin elämääni tuollaisen ihmisen.
Pöö! Mitä kuuluu? Soriii! Kesti taas kolme ikuisuutta julkasta :/ mut ei ollu motii kirjottaa :D sori viel siitä. Ja sori myös kirjoitus virheistä. Mut tosiaan kommentoikaa ja votetkaa!
~957 words~
-Mielipuolinen-
VOUS LISEZ
The Love Triangle
Roman d'amourMoi! Tää saattaa olla tylsä kirja mut toivon et saan jotain aikaan. Kirjoittelen tätä kun on tylsää:) toivottavasti pidätte😆😘