Part 1.

939 42 16
                                    


Olin just päässyt kotiin koulusta, kun äiti odotti mua keittiössä isäni kanssa. He pyysivät minut juttelemaan. He tekivät sitä usein, joten ei tuo ollut minulle iso juttu.

"Tae, me haluttais puhuu sulle jostai vähä tärkeemmästä tänään...." Äitini aloitti, ja katsoi miestään.

"Kuten oot varmaa huomannu, me ollaan riidelty tosi usein. Ja halutaan vaan sanoo et mikään tästä ei liity suhun yhtikäs mitenkään, koska me ollaan nyt sun äitis kanssa vähän juteltu ja tultu siihen päätökseen että me otetaan avioero.." Isäni kertoi.

"Siis mitä...?" Sanoin melkein kyyneleet silmissä.

"Niin.. Me muutetaan ja saisit ite päättää kummalle haluisit jäädä asuun..." Äitini sanoi hieman surullisesti.

"Ei emmä voi päättää teiän väliltä! Ettete voi tehä mulle näin!" Huusin itku silmillä.

"Kulta kuuntele-" Äitini aloitti.

"Ei! Mä en aijo kuunnella en halua en!" Peitin korvani lähtien huoneeseen, paiskoen oveni kiinni.

Pomppasin sängylleni ja itkin, miten he voivat tehdä minulle näin? Olin heidän poikansa!










_____








Laitoin yövaloni päälle, ja kirjoitin päiväkirjaani seuraavasti:

15.12.2018
Rakas päiväkirja, tänään sain tietää että vanhempani ottivat avioeron ja aikovat muuttaa erilleen. Minun piti päättää kumman luokse tahdoin jäädä asumaan, mutta en minä sillee vois... Joten saatiin yhdessä loisto idea! Päätettiin, että olisin ekaks kaks viikkoa iskällä ja sit seuraavat kaks viikkoo äitillä. Mut jos siitä tulee liian monimutkikas, tai jotain tapahtuu ni päätetään toisin.. mut tähän mennessä oon tyytyväinen, vaikka mua harmittaakin tää ero, mut saanpahan silti olla molempien kanssa koska rakastan molempia yli kaiken, en olis voinu päättää toista vaan... tottakai kouluhan olis sitten yks ongelma, muttaa kaipas me jotakin keksitään siihenkin..

Olin pitänyt päiväkirjaa 3-luokasta lähtien. Olin aina ollut vähän tyttömäinen, jonka takia kaikki pitivät minua outona. Vanhempana kuitenkin se kasvoi, ja minua alettiin kiusaamaan. En pukeutunut, tai minulla ei ollut pitkiä hiuksia, mutta tykkäsin esimerkiksi juuri pitää päiväkirjas, joka on tyttömäistä. Siksi minulla ei ollut muita ystäviä kuin mun tämän hetkinen paras kaverini, Lisa. Jonka joutuisin ehkä jättämään kun muutan.

Katsoin kelloa, ja se oli jo 10 illalla. Huomenna olisi lauantai, joten ei tarvisi herätä aikaisin. Menin silti jo nukkumaan, en vain osannut valvoa.


Aamulla heräsinkin ystäväni Lisan soittoon. Nostin puhelimeni väsyneesti ja vastasin puheluun.

"Mm?"

"TaeTaeTaeTaeTae!!!" Tuo huusi.

"Niin..?" Sanoin väsyneesti.

"Omg etkai sä NUKKuNu?"

"No joo ja sä herätit mut." Yritin kuulostaa vihaiselta.

"TAE! MEILLÄ ON SE ESITYS TÄNÄÄN ETSÄ VOI NUKKUA SUN PITÄIS LÄHTEE JO TÄNNE KOHTA!"

"Ai- SIIS TÄNÄÄN SE OLI?!" Nousin äkkiä istumaan kauhussa.

"oo onnellinen että soitin tai olisit ollu pulassa, nuori mies!" Hän sanoi.

"JOojOo kiitti" Sanoin.

"NONi alA tuLlA jo!" Lisa sanoi ennenkuin lopetti puhelun.

Nousin äkkiä ja menin laittamaan vaatteet päälleni ja juoksin keittiöön, otin leivän suuhun ja lähdin eteiseen.

"Hei minne-" Äitini sanoi.

"Pitää mennä moro!" Huusin ja lähdin ovesta ulos.

Juoksin koko matkan, ja ehdin juuri ajoissa paikan päälle. Menin Lisan luokse syödessäni kuivaa leipääni. Tuo nauroi.

"No mitä?" Sanoin suu täynnä leipää.

Nosti Lisa kätensä ja laittoi hiukseni kuntoon.

"Sun pitäis alkaa jo kammata noita ne menee kohta sun korvien ohi" Hän sanoi.

"Joojoo leikkaan ne kuitenki kohta" Sanoin ja jatkoin leipäni syöntiä.


"Ja seuraavana on vuorossa, nuori poika Daegusta, Kim Taehyung. Ja hänen kumppaninsa Thaimaasta, Lalisa Manoban! Olkaa hyvä!"

Nuo kuultuamme menimme lavalle, ja aloimme tanssia harjoiteltuamme tanssiamme, jonka olimme itse tehneet.

Tykkäsin tanssia, niin tykkäsi myös Lisa. Tämän takia minusta myös tehtiin pilaa koulussa, koska tykkäsin tanssia. Tanssi oli kuulemma tytöille, pff. Tanssille ei ole sukupuolta, sanon aina.

Olimme tanssineet Lisan kanssa jo noin 6 vuotta, ja sanoisin että olimme tuossa aika hyviä jo. Tykkäsimme esiintyä muille, ja piristää muiden päivää.

Hymyilin iloisesti hengittäen syvästi, pitäen Lisan kädestä kiinni ja kumarsimme yhdessä yleisölle, kun esityksemme loppui.


___


"Taas yks uus mahtava kokemus!" Lisa sanoi.

"No jep!" Vastasin, ja join vesipullostani.

Mun olis jo aika kertoa Lisalle mun muuttamisesta, mutta en vain ollut valmis "hyvästelemään" häntä vielä..

"Tae, onks kaikki hyvin?" Kuulin Lisan sanovan yhtäkkiä, keskeyttäen minun ajatukseni.

"Hm? Aa.. joo, on on" Feikkasin hymyn huulilleni.

Lisa katsoi minua ilmeellä joka tiesi, että valehtelen.

"Hh..."

"Sä voit kertoo mulle, tiiät sen" Tuo sanoi.

"Mut en mä haluu vielä... haluun nauttii tästä vielä ennenkun pilaan sen.." Sanoin.

"Etsä tuu pilaamaan mitään, mut jos et haluu ni ei oo pakko.." Sanoi tuo pienellä surullisella hymyllä.

Lisa ei tykännyt siitä, ettei hän tietäisi mikä minulla oli, jos olin surullinen. Hän aina halusi auttaa, mutta mites voi auttaa kun ei edes tietä mikä toisella oli?

"Kerron sulle sit ku oon valmis siihen, lupaan" Sanoin, hymyillen Lisalle.



_


Täs nyt tä uus kirja toivottavasti jotkut sit lukis 🤡
Jatkan Minsung kirjaa vielä ei hätää jatkoa tulossa!!
Mut en tuu tekee tätä sit niin aktiivisesti 😬

|| 𝚆𝚊𝚜𝚝𝚎 𝚒𝚝 𝚘𝚗 𝚖𝚎 ||VKOOK|| fin || Onde histórias criam vida. Descubra agora