|| 𝚆𝚊𝚜𝚝𝚎 𝚒𝚝 𝚘𝚗 𝚖𝚎 ||VKOOK|| fin ||

part. 15

taehyungin nk.

jungkook hiljeni ja käänsi katseensa minusta pois. ihmettelin hetken, "jungkook?" sanoin ja odotin vastausta, kun yhtäkkiä hänen puhelin soi.

katsoin kuinka hän otti puhelimensa käteen ja vain tuijotti näyttöään. "etkö aijo vastata?" kysyin hämmentyneenä, jolloin hän nosti puhelimensa korvalleen ja vastasi. "moi." hän sanoi.

katsoin, kun hän jutteli jonkun kanssa oudon oloisena. "okei.." hän sanoi hieman surullisena. "joo äiti.. heippa." jungkook viimein sanoi ja lopetti puhelun.

"kaikki hyvin?" päätin kysyä. "häh joo, kuisnii?" jungkook vastasi tehden kysyvän hymyn. "noku näytit aika surulliselta vaan" totesin. silloin hän näytti saavan jonkinlaisen idean, ilmeestään päätellen.

"mitä sä mietit?" kysyin varovasti, saamatta kuitenkaan vastausta. "voinks mä tulla teille?" jungkook yhtäkkiä kysyi. "häh? meille?!" "niin niin, perjantai on huomenna ja päästään kotiin, voinko siis tulla teille sillon?" hän selvensi.

"miksi sä meille haluisit tulla? eiks ois paljo kivempaa mennä kotiin kui sä-" selitin nopeasti. "voitais mennä ulos." jungkook sanoi. katsoin häntä yllättyneenä. "ulos? ihan vaan ulos?" kysyin, sillä en ollut aivan varma mitä hän tarkalleen tarkoitti.

"niiku oikeille treffeille" hän totesi ja tukehduin jotenkin omaan sylkeeni. "HÄH?!" huusin vahingossa. "siis ei sen tarvii olla treffit aattelin vaa ku-" jungkook alkoi selittämään. "äähh ei ei, käy se" sanoin äkkiä. "ai käy? okei kiva hehe" jungkook sanoi ja hymyili.

_

istuin huoneemme sängyllä, kun jungkook oli suihkussa. oli perjantai ja koulumme oli jo loppunut. isäni ei tietänyt jungkookin tulosta, sillä en ollut vielä ehtinyt kertoa.

"jungkook, meiä pitää lähtee!" huusin, sillä tuntui kun hän asuisi siellä vessassa. "joo joo" kuulin vastaukseksi.

olin jo itse valmis lähtemään joten menin pihalle odottamaan. istahdin pienelle kivelle ja otin puhelimeni esille. huomasin lisan laittaneen jotakin viestiä.

lisa: eks sä tuukki tänää kotii?

tae: joo

lisa: niin mä muistinkin

tae: kui?

lisa: mee nopee, siel oottaa pieni yllätys ;)

tae: etkai sä..

lisa: no voi höh
lisa: yllätyss!!

tae: sä tulit meille?!

lisa: jep :)

tae: oikeesti?!

lisa: no joo joo!!

tae: ei saatana

lisa: mitä?
lisa: etkö sä ois halunnu mua tänne?
lisa: hei??

laitoin puhelimeni pois, kun kuulin jungkookin tulevan. "ööh, etkö sä millään vois vaan mennä kotiin?" kysyin varovasti. "älä jaksa. sovittiin jo eilen tästä, etsä nyt voi kieltäytyy" jungkook kertoi.

"ei se sitä oo.." sanoin hiljaa. "tae oikeesti, ei mulla oo muutakaan paikkaa jonne mennä" jungkook tajuamattaan sanoi. "siis.. täh?" "öö unohda!" hän sanoi ja lähti menemään.

"jungkook odota!" huusin ja menin pysäyttämään hänet. nuorempi katsoi rannettaan, kun puristin siitä. pieni pelon tunne ilmestyi hänen silmiinsä, joten päästin irti hänestä. "anteeks.." sanoin. silloin jungkook karkasi ajatuksistaan ja katsoi minua pienellä hymyllään, "ei haittaa" hän sanoi.

"tuu, asun tuolla päin" sanoin ja osoitin päälläni täysin eri suuntaa, minne jungkook oli menossa. lähdimme kävelemään kodilleni, pienien keskustelujemme kanssa. "älä sit odota mitään hirveän upeaa kotia, kuten tiiät ei olla hirveen rikkaita.." kerroin. "juu" jungkook vastasi.

"mut luulin ettet halunnu mua sinne?" jungkook kysyi. "ei se koskenu suhun mitenkään, tuli vaan muuta mut emmä sua yksinkään voi jättää" kerroin. "eli säälit mua." hän tokaisi. "ehkä? mitä väliä sillä on, kyl säkin varmaan säälit mua ennen.." sanoin. "itseasiassa en" hän totesi. "juupa juu." vastasin hieman pettyneenä.

"mut saanks kysyy et-" olin sanomassa, kun jungkook keskeytti minut. "sanoin jo et unohda." hän sanoi. "no.. okei sit" mumisin.