|| 𝚆𝚊𝚜𝚝𝚎 𝚒𝚝 𝚘𝚗 𝚖𝚎 ||VKOOK|| fin ||

part. 13 "cringeys warning"

istuin paikallani, kun kaikki katsoivat meitä. he huusivat "pussatkaa" kerta toisensa jälkeen. "todistais sit jo." jimin sanoi.

en tiennyt mitä jungkookin mielessä kulki, kun hän virnisti minulle. ja sen jälkeen kaikki tapahtui niin nopeasti, etten edes ehtinyt estämään häntä mitenkään.

hän laittoi kätensä lantioni ympärille, tuoden minut häneen aivan kiinni. toisella kädellään hän piti kiinni poskestani ja käänsi kasvoni häneen. ja sitten tunsinkin jo hänen pehmeät huulet omillani.

olin shokissa, kun jungkook alkoi suudella minua. hän huomasi aseenteeni ja tönäisi minua hiukan, merkiksi minulle suudellakseni häntä takaisin.

hiljaisesti aloin liikuttamaan huuliani pojan tahdin mukaisesti. en olisi halunnut lopettaa, mutta olimme ruokalassa ja kaikki katsoivat meitä.

jungkook irtaantui ensin, jättäen minut haluamaan lisää. kuitenkin nopeasti menin kauemmaksi pojasta ja käänsin katseeni jiminiin. hän näytti, kun hänen elämänsä oltaisiin juuri hakattu pieniksi palaisiksi.

"mä täst... meenki" sanoin hiljaa ja nousin ylös pöydästä. en pystynyt jäämään katsomaan mitä seuraavaksi olisi tapahtunut. jimin oli ystäväni, en halunnut satuttaa häntä.

"nähää myöhemmi, tae" kuulin jungkookin sanovan, kun lähdin jo ottamaan askelia pois ruokalasta. sydämeni oli vieläkin räjähtämäisillään aikaisemmasta.

menin käytävälle ja vedin syvään henkeä, miettien juuri äskeistä. tiedän sen olevan vain osa meidän diiliä, mutta emme sopineet mistään tälläisestä, ei hän olisi saanut noin tehdä ilman lupaani. miten ihmeessä minä nyt kohtaan hänet tänään myöhemmin...

_

koulu päivä kului, enkä ollut nähnyt jungkookkia sen ruokailun jälkeen, ihan hyvä vain. koulupäivä kuitenkin oli ohitse nyt, joten olin matkalla kirjastoon päin kuin ennenkin.

etsin jotain hyvää kirjaa luettavaksi, kun satuin kuulemaan jotain niiskutusta läheltä. ihmettelin hetken, ennen kuin näin yhden kirjahyllyn kulman takana jonkun istuvan ja halaten jalkojaan, todennäköisesti itkien.

varovaisesti menin lähemmäksi, tajuten henkilön olevan jimin. yhtäkkiä tunsin olevani kauhea ihminen, kun sain hänet tähän mielentilaan.

menin hiljaa hänen vierelleen istumaan, en tiennyt mitä sanoa, joten kuuntelin vain hänen niiskutustaan täysin hiljaisessa huoneessa.

"jimin, anna anteeksi.." sain lopulta sanottua hiljaa. katsoin vain jalkoihini, tuntien syyllisyyttä. "miks ihmeessä pyydät anteeks multa? et sä edes tehnyt mitään väärää, mitä ees teet täällä. pliis jätä mut rauhaan, taehyung" jimin sanoi, katsoen minua turvonneilla silmillään.

"anteeks, etten kertonut sulle pitäväni jungkookista.." kerroin, vaikka tuo ei edes pitänyt paikkaansa. en vain voi kertoa hänelle totuutta, vaikka haluaisin. en halunnut vanhan tulevan takaisin, kun juuri olen päässyt siitä painajaisesta pois.

"älä oo pahoillas tollasesta. minkäs sille voi kun se päättikin tykätä susta eikä minusta.." jimin mutisi. "älä viitti, ei se musta edes tykkää.." sanoin hiljaa, vetäen jiminin lohduttavaan halaukseen.

_

avasin minun huoneen oven toivoen, ettei jungkook olisi vielä tullut. mutta toisaalta, missäs muuallakaan hän olisi voinut olla.

otin kengät pois jalasta ja olin menossa vessaan päin, kun käännyttyäni jungkook seisoi edessäni. säikähdin poikaa, mutta enemmän säikähdin hänen lähellä oloaan. tuntui, kun sydämeni olisi pysähtynyt.

pojan kasvot olivat melkein aivan kiinni minun kasvoissani, että meidän nenät koskivat toisiinsa. katsoin suoraan hänen kimaltaviin silmiin, jääden täysin sanattomaksi. nielaisin hermostuneesti, kun tunsin hänen lämpimän hengityksen huulillani.

en tiennyt mikä tämä tunne vatsassani oli, enkä tiennyt pidinkö siitä, tai mihin tämä tilanne oli menossa, mutta en vain pystynyt lopettamaankaan sitä. huomaamattani, silmäni tekivät reissuaan pojan huulille, jotka kaareutuivat pieneen virnistykseen.

"sä haluat mua, etkös?" kuulin pojan sanovan, tuoden minut takaisin maanpinnalle. katsoin häntä panikoiden, kun hän vain virnisti tyytyväisenä.

lopulta tönäisin hänet edestäni, jotta pääsisin vihdoin vessaan. laitoin oven nopeasti kiinni ja lukkoon, sitten annoin itseni taas hengittää rauhassa. mitä hittoa, ajattelin ja huuhtelin kylmällä vedellä naamani.

_____

ei mitään lisättävää.

ja anteeks etten oo jatkanu lol kiitti silti ihan sikana niistä kivoista kommenteista, ootte ihania ❤️