Love Yourself ; Yoonmin [ valmis ]

06

Jiminin näkökulma ;

Viikonloppu jäi nyt taakse ja uusi viikko alkoi. Olin matkalla tuttua toimistorakennusta kohti. Linnut visersivät puissaan omia sävelmiään ja pilvet latelivat taivaalla. Sää oli kaunis ja pirteä, se teki olonkin paremmaksi, vaikka olikin maanantai. Jotenkin tämä tuntui todella hyvältä päivältä jo nyt.

Saavuin nopeasti työpaikalleni ja kävelin tutulle huoneiston ovelle avaten sen ja astuin sisälle pimeähköön huoneeseen. Aivan ensimmäiseksi kävin avaamassa sälekaihtimet ja vilkaisin kaunista ulkoilmaa. Seuraavaksi katseeni osui työpöytääni, jonka päällä lepäsi kaunis ruusukimppu tummanpunaisine terälehtineen.

Mielessäni aloin käymään keskustelua keneltä ihmeessä olisin saanut kimpun. Oliko joku tuonut sen väärään huoneeseen? En ollut tottunut tämmöisiin lahjoihin, joten tämä ei voinut varmastikkaan kuulua minulle.

Ajatukseni osoittautuivat vääriksi, kun astelin pöydän luo ja nostin ruusukimppua, jonka joukosta putosi sievä pieni kortti. Nostin suloisen kortin siroihin käsiini ja luin sen silmät suureten. Sydämeni jätti varmasti pari lyöntiä välistä lukiessani sitä tekstiä, joka oli kirjoitettua pienellä fontilla.

Nähään pian Jimin.

Terveisin, Min Yoongi.

Niimpä tietysti. Ketäpä muukaan? Olihan tämä aika suloista ja sydäntä lämmittävää, mutta miksi mustahiuksinen käyttäytyi noin ja toinen asia joka mietityttää...Miten ihmeessä vanhempi oli päässyt sisälle rakennukseen ja vieläpä huoneeseeni? Varmasti kysyisin sitä heti, kun tuon tapaisin.

Katsellessani kaunista ruusukimppua ja lueskellessani kaunein kirjaimin kirjoitettua korttia yhä uudelleen, tunsin sisälläni jotain lämmintä ja voin vaikka vannoa sydämeni heittävän monia voltteja. Perhosetkin lepuuttelivat vatsassani ja jostain syystä tämä sai aikaan myös pienen punoituksen poskillani. Silloin myös tajusin yhden tärkeän seikan.

Olin rakastunut silmiäni myöten siihen mustahiuksiseen ja valkeaihoiseen mieheen. Min Yoongiin.

.

Moipsista :3

Haluun nyt heti sanoo, että tää luku on helvetin lyhyt, mut tarviin täyteluvun tähän väliin eikä tähän ollut oikeen muuta kirjoitettavissa.

Mitäs mieltä ootte tästä et kirjotin imperfektissä? Jotenkin se nyt vaan luontu paremmin ja voi olla, että sillä tulee tästedes jatkettuakin.

Mitäs piditte luvusta? :3

Ja hei, ootteks ylpei, saitte toisen luvun tänään, joten ei varmaa haittaa jos on tälläne lyhyt x3

Moikkeli ihanat ❤️