Love Yourself ; Yoonmin [ valmis ]

08

Jiminin näkökulma ;

Kotiin kävellessä muistelin vain Yoongin ihanaa hymyä, joka teki oloni jotenkin erilaiseksi. Tunsin sen hymyn nähdessä lämpöaallon sisälläni ja oloni oli jotenkin vapautunut. Se hymy vain sai unohtamaan kaiken. Se pieni hymy, jonka näin Min Yoongin kasvoilla. Hän vaikutti hyvinvoivalta, voiko ulkonäkö silti pettää?

Avasin kotiavaimellani asuntoni oven ja astuin sisään nähden postin saapuneen eteisen lattialle. Tälläistä se oli, kun kerrostalossa asui.

Riisuin jaloistani vanhat kenkäni, jotka olivat jalassa varsin mukavat. Takin ripustin kenkien yläpuolella sijaitsevaan naulakkoon muiden takkien joukkoon. Kumarruin ottamaan postit käteeni ja lähdin keittiöön saadakseni jotain suuhunpantavaa.

Kävelin tuttuun pieneen keittiöön hymyillen hieman, tämä päivä vaan oli liian hyvä. Yoongi teki päivästäni paremman... Sitten muistin...

...Yoongin puhelinnumero.

Olin saanut tuolta sydämen valloittajalta hänen yhteystietonsa. Työnsin pienen käteni taskuuni ja vedin sieltä paperilapun, joka sisälsi kauniilla käsialalla kirjoitetun numerosarjan. Puhelimeni nappasin käteeni tiskiltä ja aloin kirjoittamaan numeroa ylös luodakseni uuden yhteystiedon. Minulle tuli taas hirveä pakkomielle nähdä Yoongi, sillä ikävöin tuota jo nyt. Inhotti ihastua tai pikemminkin rakastua näin nopeasti. Tästä puolesta en pitänyt itsessäni, muuten olin itseni kanssa ihan sujut.

Yoongin numeron tallennettua mustilla kuorilla varustettuun puhelimeen, katsahdin nuudeleihin, jotka olivat sopivasti tällä välin valmistuneet. Nappasin keittiön kaapista kulhon ja laatikosta käteeni tarttui syömäpuikot.

.

Loikoilin rennosti sohvalla raikkaana, koska olin juuri käynyt suihkussa. Selailik puhelintani ja hetken mielijohteesta, soitin Yoongille. Ihan vain siksi, että voisin varmistaa onko numero oikea.

Niin varmaan. Ihan vaan sen takia.

Asetin kädessäni olevan puhelimeni korvanjuurelle ja se ehti hälyttää vain kerran, kun toisesta päästä kuului tuttu miehekäs ääni.

"Hei, Min Yoongi", kuulin Yoongilta erittäin aikuismaisen vastauksen. Odottikohan tuo jotain tärkeääkin puhelua?

"Hei, Min Yoongi, täällä on Park Jimin", pokkani petti nopeasti ja repesin nauruun.

"Ai se olitkin vaan sä", Yoongi totesi parin naurahduksen jälkeen.

"Vaan mä? Voih, mikä loukkaus", nauroin.

"Mitä asiaa sulla on?", Yoongi kysyi.

"Tarkistin vaan, onko tää numero oikee", hymähdin ja siirsin otsalle valahtaneet hiukseni pois edestä.

"Oisithan sä voinut pistää viestiäkin", tuo totesi nopeasti.

"Halusin soittaa ja kuulla sun äänes, ettet vaan oo joku valehtelija. Kato ku viesteillä voi valehdella", naurahdin.

"Aivan, katos joo", Yoongi naurahti huvittuneena vastaukselleni.

"Joo ei mulla muuta", sanoin äkkiä sillä en halunnut puhua enempää. Jotenkin tein itsestäni taas nolon.

"Heippa, Park Jimin~", kuulin Yoongin äänessä huvittuneisuutta. Äänessä oli myös ripaus ihmetystä, miksi puhelu kesti vain näin vähän?

"Heippa, Min Yoongi~", matkin tuota ennen kuin sormeni lipuivat punaiselle napille, joka lopetti parin minuutin kestäneen puhelun.

Yoongin ääni oli niin lumoava.

.

Heipuuureiii c:

Sori ettei oo pitkään aikaan tullu lukua, eikä tääkään nyt hirveän pitkä ole. Mutta koulu vie aikaa ja muutenkin on omia juttua, jotka on vähä raskaita ja näin.

Mut kai kaikki järjestyy, tai haluun ainaki uskoo niin... <3

Miten teillä on menny?

Moimoi, toivottavasti tää luku kelpas teille :3