Love Yourself ; Yoonmin [ valmis ]

20

Jiminin näkökulma ;

Heräsin aamulla Hoseokin kainalosta jäätävään päänsärkyyn. Hetken ihmettelin, miten olin tänne päätynyt, kunnes mieleeni muistui lähtö baariin ystäväni kanssa.

Ei se kai ole kamalaa, jos nukun näin lähekkäin tuon kanssa? Pelkkää nukkumista.

Nousin istumaan tuntien hieman lihaskipua, jota yleensä tunsin seksin jälkeen. Ihmettelin sitä, kunnes nousin seisomaan ja näin itseni alasti. Vilkaisin Hoseokia, jonka ylävartalo oli paljaana. Vaatteet koristelivat pitkin lattiaa ja samalla tajusin, mitä olin tehnyt.

Ei helvetti. Ei helvetin vitun saatana.

Nappasin pyykkitelineeltä pyyhkeen ja katosin suihkutilaan juotuani lasillisen vettä.

Miten ikinä pystyinkään? Toisaalta en muistanut siitä juurikaan mitään ja se oli pelkkä kännimoka. Pettämistä ei kuitenkaan hyväksytä kännissä, se ei ole mikään tekosyy. Mitä minä teen?

Vartaloni sekä kaulani ovat uusien fritsujen peitossa enkä niitä pystyisi kovin kauaa salailemaan.

Kaikenlisäksi olin luvannut poikaystävälleni, että tulen kotiin yöksi. Tässä sitä taas ollaan. Ei olisi ikinä pitänyt mennä juomaan ilman Yoongia, joka olisi onnistunut pitämään minut kurissa kaikesta pahasta.

Tehty mikä tehty, eikä sitä nyt tekemättömäksi saa.

Huono omatunto kaivertaa sisälläni enkä pysty ajatella muuta. Miten selittäisin tämän kaiken Yoongille ilman, että tuo satuttaisi itseään tai tuntisi itsensä huonoksi ihmiseksi, jonka kanssa olin yhdessä vain säälistä? No en mitenkään.

Yoongi tulisi pahoittamaan mielensä ja varmasti suuttuisi. Tuo alkaisi rikkoisi pitkän ajan kuivilla olon sekunneissa enkä tiedä auttaisiko mikään enää häntä nousemaan ylös.

Olin rikkonut luottamuksemme. Se kaikki vaivalla kerätty tuki oli hävinnyt hetkessä kuin tuhka tuuleen eikä mitään ollut enää jäljellä. Eikä mitään enää löytyisi, ehkä koskaan.

Pesin itseni Hoseokin saippuoilla, jonka jälkeen suljin suihkun ja aloin kuivattelemaan kehoani sekä hiuksiani. Näin peilistä jälleen kaulani, joka toi mieleen taas saman paskan uudelleen. En tiedä, miten tästä selvittäisiin, sillä olin luvannut Yoongille, etten ikinä satuttaisi tuota.

Olin luvannut sen Yoongille. Lukko oli asetettu paikoilleen ja se oli kiinnitetty avaimella, mutta lukko oli loppujenlopuksi särkynyt. Uutta lukkoa oli vaikea hankkia eikä sitä tiedä hankittaisiinko sitä enää ikinä.

Jätin pyyhkeen vyötärölleni ja kävelin ulos suihkutilasta. Palasin Hoseokin huoneeseen nähden tuon edelleen olevan unessa. Puin vaatteet ja jätin vaaleanpunaisen pyyhkeen kuivumaan tuolille.

Laskeuduin istumaan sängylle Hoseokin viereen ja hellästi aloin ravistella tuota hereille.

Vanhemman pojan silmät avautuivat jonkin ajan päästä. Katseidemme kohdattua, hymy nousi molempien suille.

"Huomenta", mumisin hymyillen. Kaikki asiat painoivat mieltäni, mutten niitä Hoseokille viitsinyt jakaa. Olin itse mokannut kaiken enkä syyttänyt tästä Hoseokia.

Tiesin hyvin, etten pärjää yksin kännissä. Minun olisi myös pitänyt muistaa Yoongi alkoholista huolimatta. Silti olin antanut itselleni luvan hypätä Hoseokin kanssa sänkyyn ja ihan kuin se ei olisi tarpeeksi, poika oli valmiiksi minun entinen kumppani.