Forever Yours

12. #Belian, Mutta Ei Kauaa...

-Nyt mennään! Ben sanoo, ja ottaa minua kädestä kiinni.
- Minne?
- Yhteen erityiseen paikkaan, hän sanoo salamyhkäisesti.

Ben johdattaa minua johonkin paikkaan, ja minulla on silmät kiinni. Ilma on raikasta, ja alkaa pimentyä. Tunnen, kun pysähdymme, ja Ben sanoo:
- Avaa silmät!
Avaan silmäni, ja alan hymyilemään. Olemme jollain laavulla järven rannassa, ja Ben on rakentanut katokseen pienen majan. Laavulle on ripustettu valoja, ja nuotio palaa.
- No, mitä pidät? Ben kysyy.
- Tosi kaunista!, sanon. - Mutta miten sä oot ehtinyt tehdä tän kaiken?
- No mulla on sellasia kätyreitä, Ben nauraa.
- No ootpa sä ihan kunnon Boss, nauran, ja kysyn. - Mitä tuolla majassa on?
- Siellä on yllätys, Ben sanoo, ja ryömin sisään.
Katoksen sisässä on pieni maja, joka on täynnä tyynyjä ja vilttejä. Kauniit valot katon rajassa kimmeltää, ja istumme vierekkäin, ja kääriydyn viltin suojiin.
- Mitä elokuvaa me voitais kattoa? Ben kysyy.
- Oisko The Notebook? Kysyn.
- Liian äklöromanttista! Ben sanoo, ja näyttelee oksentavansa. - Yksin kotona ois mun mielestä parempi, mutta jos prinsessa haluaa katsoa The Notebookia, niin katsotaan sitten.

Ben laittaa tietokoneen päälle, ja ottaa popcorn kulhon esiin, ja heittää yhden popcornin naamaani päiten. Heitän yhden hänen naama päin, ja siitä alkaa popcorn sota. Kun vihdoin rauhoitumme, alamme katsomaan leffaa. Itken melkein jokaisessa kohdassa. Halusin katsoa The Notebookin se takia, että Alexa sanoi, että se on romanttisin leffa ikinä. Joka kerta kun itken, Ben pyyhkii kyyneleet poskiltani. Hän silittää tukkaani, ja nukahdan. Kun leffa loppuu, Ben herättää minut.
- Nyt ei oo aika nukkua! Ben kiusoittelee. - Vaikka sä näytit kyllä tosi söpöltä kun nukuit!

Menemme istumaan nuotion ääreen. Aurinko laskee, ja nuotion tuli roihuu.
- Mä en oo varmaan koskaan nähny näin kaunista auringonlaskua! Sanon silmät suurina.
- No mä oon nähny jotain näin kaunista aikaisemmin, Ben sanoo. - Nimittäin sut!
Punastun. Kukaan poika eikä oikeastaan kukaan ihminen oo koskaan sanonut mua kauniiksi. Ei edes mun äiti tai isä! Kun poika, tai No Ben sanoo sen, se tuntuu hyvältä.
- Ootappa hetki! Ben sanoo, ja hakee majan takaa jotain. Hän kävelee nuotion luokse kitaransa kanssa, ja istuu.
- Tää biisi on sulle!

Ben alkaa laulamaan laulua, jonka sanat kertovat hullaantumisesta, ja siitä, että koko maailma muuttuu. Hyräilin musiikin mukana, ja katson vain Beniä ja hänen kitaraansa. Laulu ja sen sanat olivat todella Kauniit, ja Ben osasi soittaa ja laulaa todella hyvin.

Everything is diffrent, because i'm thinking about you. My whole world is changing, because of you. I'm gonna bee, Forever Yours...

Ben lopettaa soittonsa, ja nousen ylös ja taputan.
- Wau, en tienny et osaat soittaa ja laulaa noin hyvin! Sanon, ja juoksen halaamaan Beniä.
- Tykkäsitkö? Ben kysyy.
- Todellakin, se oli tosi kaunista!
- No kiitos, kiva että tykkäsit. - Mutta mulla ois sulle vielä toinenkin yllätys.
- Oikeesti, ei sun olis tarvinnu! Sanon, ja Ben kuljettaa minut aivan rantaan.
Hän kaivaa taskustaan jotain, ja sanoo:
- Katso tonne auringonlaskuun päin, hän sanoo.
Käännyn, ja tunnen, kun hän siirtää hiuskeni syrjempään, ja kinnittää kaulaani jotain.
- Saa katsoa!
Huomaan, että kaulaani on ilmestynyt kaulakoru. Sen päässä on pieni vaaleansininen smaragdi.
- Tosi kaunis! Sanon, ja halaan taas Beniä.
- Olisin varmaan hyvä idea tehdä kyltti, jossa lukisi Halaa minua, ja kuljeskella se yllä kaupungilla. Olisin New Yorkin halikamu!
- No mä haluaisin sua varmaan sata kertaa! Sanon.

- Kuule Lilian, Ben sanoo. - Mä oon ajatellu yhtä juttua..
Hän tulee lähemmäs, ja katsoo minua silmiin.
- Mä rakastan sua!