1kk myöhemmin
Sarah
Kävelin Lontoon katuja iltäpäiväruuhkan aikaan, kun kaikki pääsevät töistä. Tänään oli se päivä kun valmistuin viimeinkin esimieheksi ja olen jo saanut töitä esimiehenä. Aloitan uuden työni ensiviikolla. Onneksi nyt on perjantai!
"Sarah!" Joku fani bongasi minut, vaikka kävelin aurinkolasit päässä. Oli elokuinen hellepäivä.
"Sarah, ootteks te siis Harryn kaa takas yhessä?" Tyttö kysyi innokkaaana
"Joo ollaan.." Sanoin hiljaa ja hymyilin.
"Aww, onnee!" Hän toivotti, halasimme, otimme selfien ja jatkoin matkaani. Päätin lopulta napata taksin kotiin.
Kuukaudessa ehtii tapahtua vaikka mitä... Minä myin oman asuntoni ja ostimme Harryn kanssa uuden asunnon pohjois Lontoosta. Tai no... hän osti. Olemme asuneet siinä vasta vajaan viikon, joten jokapaikassa voi nähdä pahvilaatikoita.
"Kotona!" Huudahdin kun saavuin sisälle taloon. Kello oli melkein kuusi ja ketään ei näkynyt eikä kuulunut. Talo oli muutenkin ihmeen siisti, en nähnyt yhtäkään pahvilaatikkoa missään. Kävelin olohuoneeseen.
"YLLÄTYS!!" Ihmiset huudahtivat ja pomppasivat esiin sohvien ja pöytien takaa.
"Onnea kulta valmistumisen johdosta!" Harry käveli luokseni kaksi shampanja lasia kädessään, joista toisen hän ojensi minulle. Suutelimme.
Paikalla oli Liam, Niall, Zayn, Louis, Perrie, Sophie, Kate, Ed, Lou, Tom sekä noin kymmenen muuta Harryn sekä minun ystävääni.
"Aww, kiitos rakas!" Sanoin innoissani ja juhlat alkoivat.
Heti yhden shampanja lasllisen jälkeen minusta tuntui kummalliselta... Yök, se todella maistui pahalta.
"Sarah ooks sä kunnossa?" Kate kysyi kun nojailin keittiön baari tiskiä vasten.
"Joo.. oon. Toi shampanja on vaan tosi kamalan makusta." Vastasin.
"Eikai.. tää on sun lempparia, ainakin oli vielä vuos sitten.." Hän sanoi kulmat kohollaan.
"Ai..." Kuiskasin hämmentyneenä. Mietin asiaa ja aloin tehdä laskelmia...
"Ei se voi olla..." kuiskasin.
"Mikä?" Kate kysyi hämmästyneenä.
"Mun.. mun pitää mennä." Sanoin ja lähdin harppomaan rappusia yläkertaan, makuuhuoneeseen ja sieltä kylpyhuoneeseen. Laitoin oven lukkoon ja katselin itseäni peilistä.
Tarkastelin jokaista piirrettä kasvoissani ja olemuksessani. Olinko jotenkin erilainen? En huomannut mitään eroa tämänpäivän ja eilisen välillä. Istahdin maahan hetkeksi aikaa, sillä minusta tuntui etti jalkani kantanut enää kun mietin tätä skenariota päässäni...
Ovelta kuului koputus. "Harry oon ihan kunnossa." yritin sanoa vakuuttavalla äänellä.
"Täällä on Louis." Oven takaa kuului.
"Louis..." Kuiskasin. Mietin voisinko puhua hänelle ja tulin siihen lopputulokseen, että voin. Olemme nykyään kavereita joten miksei. Hän sattui tulemaan ensimmäisenä paikalle, joten.... avasin oven ja hän seisoi siinä farkkushortseissa ja kauluspaidassa pidellen boolimukia kädessään.
"Onks joku hätänä?" Hän kysyi huolestuneena.
Vetäsin hänet kylpyhyoneeseen ja lukitsin oven perässämme.
"Louis lupaatko vastata rehellisesti jos kysyn?" kysyin vakavana.
"Joo.." hän sanoi epäilevällä äänellä ja laski boolimukinsa meikkipöydän päälle.
"Okei..." Huokaisin. "Onks mun rinnat normaalia isommat?" Kysyin ja riisuin topin yltäni jotta minulla oli vain rintaliivit yläkroppani yllä.
"Öhöm.. Sarah mitä sä teet? Ooks sä juonu vähä liikaa?" Hän kysyi huvittuneena.
"Louis." Sanoin ja katseeni oli yhtä vakava kuin kokoajan.
"Ai.. okei. No siis..." Hän tajusi etten pelleillyt ja katseli punastuneena rintojani.
"Joo siinä ne nyt on. Niin onko mitään muutosta?" Kysyin hermona.
"No ehkä nyt kun sanot... Näyttää ne kyl aika.. muhkeilta. Ei sillä etteikö ne aina oo ollu mutta..." Hän selitti nolostuneena kunnes keskeytin hänet.
"Joo riittää kiitos." Sanoin ja puin topin takaisin ylleni. Arvasin sen...
"Mitä ihmettä toi oli??" Louis kysyi
"Halusin vaan jonku ulkopuolisen mielipiteen siitä onks mun kroppa jotenki muuttunu..." sanoin ja olin vieläkin mietteissäni.
Avasin kylpyhuoneen oven ja menin istumaan sängyn päähän. Louis jäi muutamaksi minuutiksi kylpyhuoneeseen ja ryntäsi sieltä yhtäkkiä luokseni.
"Oh my god Sarah! Sä oot..." Hän aloitti ja katseli minua silmät suurina.
"Älä! Älä edes sano sitä..." Vastasin nopeasti.
"Eli oot?" Hän kysyi ja istahti vierelleni.
"Mä en tiedä varmaks, ollenkaan. Just vasta ite aloin epäillä. Louis lupaa ettet sano KENELLEKKÄÄN muulle tästä mitään, lupaa!" Sanoin painavalla äänellä.
"En, en tietenkään. Lupaan kautta kiven ja kannon." Hän sanoi hymyillen.
"Onnea Sarah!" Hän jatkoi innoissaan naurahtaen ja halasimme pitkään.
Hymyilin takaisin ja lähdimme muiden luo alakertaan.
"Sarah kulta!" Harry huudahti kun näki minun kävelevän hänen luo takapihalle. Aurinko paistoi ja grillasimme. Jotkut jopa uivat altaassa.
Harry tarrasi lantiostani kiinni molemmin käsin pidellen minua ja suutelimme.
"Rakastan sua, niiniin paljon." Hän sanoi ja hymyili. Hän on ihana, mutta pienessä hiprakassa todella söpö...
"Nii mäki sua." Sanoin ja halasin häntä.
Hän nosti minut syliinsä ja lähti juoksemaan kohti allasta.
"Harry!!!" Kiljuin nauraen. Näin kuinka Louis katseli meitä, tai no minua huolestunut ilme kasvoillaan. Mäjähdimme lämpöisään veteen.
"Tyhmä!" Huusin Harrylle mutta hän tukki suuni suutelemalla minua, enkä sen jälkeen voinut olla vihainen hänelle. Nyt sentään on kesä ja vesi on lämmintä, toisin kuin viime kerralla....
"Sarah!" Louis huudahti altaan reunalta.Minä ja Harry käänsimme päämme häntä kohti.
"Ota iisisti." Hän sanoi vakavalla äänellä.
"Älä höpötä Louis, Sarah on ihan fine, vai mitä?" Harry kysyi ja katseli minua hymyillen kunnes hänen ilmeensä muuttui.
