Dont Give Up On Me || Blind Channel X Y/n <3

4.

Herään aamulla siihen, kun Niko leikkii hiuksillani ja pojat hokevat vieressä kuinka rakastuneita olemme.

Tommi: kato heräs seki vaan tähän päivään!
Y/n: ei helvetti paljonko kello on?!
Niko: kohta yheksän.. Mite nii?
Y/n: mul on reenit puol kymmenen ja.. Ei mut mun kamat onki sun autossa..

Menen keittiöön katsomaan josko siellä olisi jotain aamupalaa... Avaan jääkaapin jossa on kolme jugurttia, katson niiden päiväyksiä. Yksi oli vielä syömäkelpoinen, joten otan sen ja menen takaisin olohuoneeseen.

Joel: katoitko oliko vielä päiväystä jäljellä?
Y/n: juu.. Tää oli ainut syömäkelpoinen. Mut Niko kerkeetkö heittää mut nyt hallille?
Niko: joo tottakai, mennäänkö?
Y/n: juu.. Vien tän roskiin eka..

Heitän jugurtin roskiin ja vien lusikan lavuaariin. Sitten juoksen ulos autoon, jossa Niko jo odottaa. Hän heittää minut hallille ja varmistaa taas parkkipaikalla että pääsen sisälle. Olen juuri astumasta ovesta sisälle kunnes kuulen kun joku huutaa takanani "Y/n!!". Katson taakseni, se on Julius. En ole nähnyt tätä pitkään aikaan, joten halaamme ovella, kunnes tajuan Nikon olevan vielä pihassa. Oletan hänen olevan fiksu ja ajattelevan, että tämä on vain kaveri ja jatkan matkaa juliuksen kanssa hallin sisälle. Hallilla kaikki tiedustelevat siitä, kenen kyydissä tulin hallille ja onko välillämme mitään. Päätän kertoa kaikille tilanteen mutta kiellän kertomasta eteenpäin, ihan vain Nikoa ajatellen.

Reenit sujuvat hyvin ja kun suihkun ja vaatteiden vaihdon sekä muun sähellyksen jälkeen lähden kävelemään kotiin, Niko soittaa minulle.

Niko: moro, mis meet?
Y/n: heei... Just lähin hallilta kotiin, mite nii?
Niko: mietin vaa oisiks halunnu tehä jotain tänään? Ollaan jätkien kans studiolla ja kello on kuitenki vasta yks..
Y/n: No joo voishan sitä. Mut meen eka käymään kotona.
Niko: joo! Laita viesti niin voidaan tulla hakeen sut
Y/n: juu moi!

Huikkaan ja lopetan puhelun, sillä edessäni seisoo valmentajani Kalle.

Kalle: hei y/n!
Y/n: heei Kalle!
Kalle: Eikö sulla pitänyt olla poikien valmennus tänään?
Y/n: öö joo piti olla, mutta niille tuli ulkomailta pelaaja pitämään reenit niin ei tarvinnutkaan.. Mut hei lupasin mennä mun poikakaverin luokse, pitää mennä! Heihei!
Kalle: heihei..

Kävelen kämpälleni, puran futiskamani ja lösähdän sohvalle. Huh.. Olen elänyt hirveässä putkessa viimeiset neljä päivää, ei yhtään lepoa. Mutta nyt aion nauttia hetken omasta seurasta, vaikka lupasin nähdäkin Nikoa ja poikia tänään...

Olen tehnyt ruokaa, katsonut netflixiä, tehnyt työjuttuja koneella, sillä sain uuden tittelin töissä, eikä minun tarvitse olla enää siellä paikanpäällä, vaan hoidan hotellin nettisivuja ja varauksia eteenpäin hotelliin asti.
Kello on jo pian kuusi illalla, olen unohtanut Nikon kanssa olon täysin. Olen ottamassa puhelinta käteeni vierestäni sohvalta, mutta se ei olekaan siinä. Alan etsimään sitä ja tajuan että en ole vilkaissutkaan sitä viiden tunnin aikana. Pian löydän puhelimeni futislaukkuni pohjalta.
Avaan näytön ja huomaan että Niko on soittanut 30 kertaa ja laittanut ainakin 50 viestiä.

Soitan Nikolle joka vastaa saman tien.

Niko: hei y/n! Missä oot?! Et oo vastannu mun viesteihin tai soittoihin! Onko kaikki kunnossa?!
Y/n: hei Niko rauhotu.. Mä oon kotona, ollu koko ajan. Halusin vaan olla ihan rauhassa kun oon melkeen viikon vaan tullu ja menny ja unohin puhelimen laukkuun niin en oo vastannu, kaikki on tosi hyvin..
Niko: meiän piti nähä tänään..
Y/n: No eihän tänään oo vielä ohi?
Niko: No ei oo ei.. Mitä haluaisit tehä?
Y/n: Sä saat päättää, siitä hyvästä että en vastannut puhelimeen..

Joku nappaa nikolta puhelimen kädestä, se on Joonas, sillä kuulen Nikon raivoavan tälle.

Joonas: moro y/n! Laita jotain siistii päälle, tullaan vartin päästä hakeen nii mennää baariin moro!
Niko: sori Joonas vei multa puhelimen.. Mut nii lähekkö baariin meiän kans?
Y/n: No jos mä tän kerran, mut en sit juo hirveesti toisinku te todennäkösesti
Niko: juu.. Nähään vartin päästä!