Vihattu

3.

                           Ethanin nk.

Katson tyttöä tutkien. Tuo halaa käsillään jalkojaan. Kyyneleet yhä tuon silmissä. Vihainen  ja ujo katse minuun.

Hivuttaudun ahtaaseen tilaan,että saan tuon nostettua syliini.

"Tiedän että sua sattuu,etkä kykene kunnolla kävelemään. Et sä muuten siinä istuisi piilossa", sanon tunteettomasti puristaen tuota lähemmäs itseeni.

Kävelen ripein askelin pääoven luokse ja sanon ensimmäiselle vartijalle löytäneeni hänet.

Lähden  aulassa hissejä kohti.

Amelie sylissäni ei tee elettäkään liikkuakseen. Ei hakkaa rintaani ja yritä riuhtoa irti,mistä olen suunnattoman iloinen. -vaikka tilanne on mikä on.

Harmikseni hän tuntuu kummallisen kevyeltä.

Kolmannen kerroksen kohdalta ovet aukenevat. Lähden hän sylissäni viemään häntä huoneeseeni.

Katson häntä hetken mielijohteesta ja huomaan hänen nukahtaneen käsivarsilleni. Ihme kun hän olikin niin rauhallinen läsnä ollessani.

Hymähdän itsekseni ja lasken hänet varovasti sängylleni. Otan varovaisesti tuon oikean jalan käteeni,mutta lasken sen pian huomaten tuon inahtavan. Varmaan venähdys. Oletan.

Varovaisesti,etten herätä häntä otan peiton hänen vierestään ja peittelen. Hymyilen itsekseni katsellessa häntä. Hän on niin rauhallinen.  Suru pyyhkäisee ohitseni. Miksi hän näyttää noin rikkinäiseltä. Miksi hänen piti hypätä,nyt hänen jalat ovat venähtäneet. Viikon kävely kielto. Istun varovasti sängyn laidalle varoen herättämättä prinsessaani. Olisitpa jo minun. Olet ainut vahvan oloinen  nainen kuka herätti mielenkiintoni. Mitä oletkaan käynyt läpi,jotta olet tuossa kunnossa,pohdin.

Silitän varovasti prinsessan poskea ja pyyhin yksittäisen kyyneleet tuon poskelta.

"Tulin heti kuin vain kuulin,mitä oli tapahtunut", Jamerie yksikkömme lääkäri ovelta sanoo. Katson tuota ja nyökkää,mutten lähde Amelie viereltä minnekään. Prinsessani. Mitä sinä oletkaan tehnyt.

Tuo laskee salkun toiselle puolen sänkyä ja avaa sen tutkiakseen ihmeellisen näköisiä työkaluja.

"Väistähän", vanhakko mutta touhukas Jamer tulee ja töytäisee minua liikkumaan pois sängyltä. Päästäkseen paremmin tutkimaan hänen jalkoja.

Tuijotan mitään sanomatta odottaen lopputulosta.

"Ehdottomasti ne ovat nyrjähtäneet. Kumpikin jalka. Laitan tukisiteet ja suosittelen hänen olemaan viikon vuode levossa. "

"Viikon päästä tulen katsomaan ja kokeillaan onko se parantunut sitten",jamier sanoo.

Tuhahdan. Hänellä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin vain olla sängyssä viikko. En päästä häntä enää silmistäkään.

"Ethan...vaikka olet löytänyt sen oikean mielesi mukaan. Tiedäthän ettet tee oikein kahlitessasi häntä tänne. Et voi ikuisuuksiin suojella,sitä mitä rakastat. Ennemmin tai myöhemmin hänen on päästävä ulos ja tavatta perheensä. " Tuo katsoo vakavissaan minua,mutta ymmärrystään silmissä.

Jamier tietää minkä kasvatuksen sain isältäni,vaikka äiti yritti näyttää toisin. Isäni kylmä ja tunteeton ihminen on silti vallannut minut.
Hän oli isäni hyvä ystävä.

"Tiedän tiedän",mutisen turhautuneena. En kaipaisi isällisiä neuvoja. En nyt tai koskaan,mutta silti kuuntelen häntä kunnioittaen. Hän oli minulle kuin toinen isä...isäni kuoltua. Hän oli siinä kun mursin jalkani tai jouduin tappeluihin.
Hän hoiti haavani kuntoon. Piti huolen jos äiti ei ollut kotona.

Jamierin lähdettyä. Istun vain sängyllä katsellen häntä.

Mitä äitikään sanoisi tästä. Varmaan mesoisi päästään,kuinka se on nut olen. -Mutta tarkoitin vain hyvää. Onko se niin vaikeaa uskoa? Haluan hänet, mutta samalla haluan piilottaa ja olla vain kahdestaan hänen kanssaan. Tutustua ja pitää turvassa pahalta maailmalta. Sitä se on. Siksi yksikkömme. Miljoona bisnes idea on niin menestykäs.

Koulutamme maan taitavimpia,arvokkaimpia vartijoita erilaisiin tehtäviin. -Siksi isä aina sanoi:tunteet on pois suljettava, tunteet tekevät heikon. Ole kylmä.

Sitä minä olen. Kylmä. Tunteeton. Voin ampua vihollisen ilmekään värähtämättä,mutta häntä en olisi voinut. En olisi kyennyt,jos hän olisi jäänyt sinne vielä. -Jos hän olisi nähnyt syyn miksi kavereitten kanssa menimme taas sinne. Mihin se olisi vielä illan mennen mennyt.  -Silloin minun olisi pitänyt...kaverini epäilevät minua tälläkin hetkellä. Miksi otit hänet mukaan? Minun olisi pitänyt jäädä ja tavata toisen yksikön johtaja. -Joskus se päätyy erimielisyyksien kanssa käsirysyyn. Harvoin aseen laukaukseen.

Hän olisi säikähtänyt, eikä ikinä olisi halunnut tutustua minuun. Hän olisi nähnyt minut pakolaisena. Sitä minä olen. Paholainen isoissa saappaissa,jotka eivät ole omani.

Siksi päätin kysyä onko hän kunnossa ja napata mukaani. Halusin että hän on minun.

Minun.

Se oli ainut vaihtoehto.