Our blood as cold as ice | Blind Channel

08 | Alkoholi

A/N ;

päivää ihanat!

ensiksi HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! mennäänkö mun motolla, että ei kannata odottaa yhtään mitään niin saattaa jopa yllättyä positiivisesti! 

pätee tähänkin kirjaan...

enjoy!

KAHDEKSAS LUKU

*

Porukan huomattavasti selväpäisin Roosa oli käynyt nopealla kävelylenkillä Sulon kanssa illalla yhdentoista jälkeen ja palattuaan takaisin jäi sisälle valmistelemaan vieraille nukkumapaikkoja. Sohvalle sai majoitettua kaksi ihmistä levitettyään sen kokonaan auki, vierashuoneeseen meni toiset kaksi ja Joonas oli ilmoittanut, että hän ja Joel varaavat kaksin nukuttavan paksun ilmapatjan joka paraikaa täytti itseään. Parhaimmassa kunnossa olevat Joonas ja Niko kuuluivat laulavan Slipknotia erittäin kovalla volyymilla ja Roosan lievästi humaltunut mieli naureskeli kaksikon sammaltamiselle. Tummatukka asetteli peittoja ja tyynyjä joka paikkaan kaksi kappaletta toivoen, että nuorille miehille kelpaa hänen asetelmansa. Sohvalla olevat Frozen ja prinsessa Ruusunen lakanat naurattivat humaltunutta Roosaa kuvitellessaan, että siihen pian käpertyisi kaksi nuorta miestä. Ilmapatjan päälle päätyivät siniset Muumi-lakanat ja keltamustat kukkalakanat. Vierashuoneessa oli samaa sarjaa olevat Vallilan pandalakanat, jotka ovat siellä hyvän tovin olleet odottamassa vieraita. 

Roosa lisäsi Sulon betoniseen juomakuppiin lisää vettä ja käveli sitten kylpyhuoneeseen pesemään meikkejään pois. Hänen iltansa oli tullut päätökseen väsymyksen vallatessa koko kropan ja mielen. Vaikka meikkiä oli naisen kasvoilla vain kevyesti, hän luonnollisesti halusi mennä nukkumaan puhtaalla iholla.

" Roosa? Huhuu? Roosa? Mihin jäit?" Joonaksen humaltunut ääni huhuili ja tummatukka ilmoitti serkulleen olevansa kylpyhuoneessa lavuaarin äärellä. Vaaleahiuksinen nuorukainen nojautui oven karmiin virnistellen hölmösti serkulleen. " Mitä sä täällä? Tule juhlimaan, juotavaakin ja ruokaa riittää."

Joonaksen hieman tökerö olemus nauratti Roosaa, joka tuijotti itseään kylpyhuoneen peilistä. Häntä väsytti ja aamulla olisi kourallinen krapulaisia nuoria miehiä seurana. Alle olisi hyvä ottaa täydelliset yöunet mutta Roosa ei kehdannut sanoa sitä suoraan Joonakselle tai muille nuorukaisille. Pitkillä kynsillään pöydän pintaa naputteleva tummatukka kääntyi serkkunsa puoleen virnistäen pikaisesti. 

" Niinpä, ei ole mitään kunnon syytä", Joonas virnisti takaisin ja nojautui toiseen oven karmiin kädet puuskassa. Vaaleahiuksinen nuorukainen ei halunnut hävitä tätä ottelua ja tuijotti Roosaa piinaavasti virnistellen typerästi. Hänen oma humalainen mieli ei tunnistanut sitä miten typerältä hän itse näyttäisi. " Roosa-armas, Roosa Matildaa", nuorukainen venytti serkkunsa toisen nimen viimeistä kirjainta hoiperrellen ylidramaattisesti nuorta naista kohden. Roosa kaappasi serkkunsa halausotteeseen naureskellen tälle sivistyneesti. 

" Haluaisin vain nukkumaan, Joonas Henrik", tummaverikkö huokaisi irrottaen kätensä nuoren miehen ympäriltä. Vaalea nuorukainen naurahti kuivasti samalla kevyesti läppäisten nuorempaansa olkapäähän. 

Pitkän väännön jälkeen serkukset pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että Roosa saa mennä nukkumaan ja Joonas palaa ystäviensä luokse juhlimaan. Vaikka vierashuoneen vallanneet Olli ja Tommi vaikuttivat nukkuvan sikeästi. Melkein tunnin kestänyt väittely oli herättänyt huomiota ja Joonas humalaisen naurun kera kertoi hereillä olleilleen ystäville mihin Roosa hävisi. Nikosta Roosa oli tylsä mutta Joel ja Aleksi ilmoittivat kovaan ääneen ymmärtävänsä nuorta naista täydellisesti. 

Tummaverikön hiippaillessa talon poikki omaan huoneeseensa letittäen pitkiä hiuksiaan löysälle ranskanletille Sulon pyöriessä jaloissa. Se oli saanut häädöt vierashuoneesta ja oli nyt käärmeissään menetetyistä yöunistaan. Koira kuitenkin hyväksyi kohtalonsa, Roosan jättäessä tämän ulkopuolelle huoneestaan livahtaessaan itse omaan valtakuntaansa. Tummatukka vetäisi vaaleanharmaan päiväpeittonsa pois sängyn päältä pujahtaen vaaleansinisten lakanoidensa sekaan. Juuri pari päivää sitten vaihdetut pellavaliinavaatteet olivat yhä ihana pehmeitä ja uuden tuntuisia eikä Roosa voinut estää tyytyväisen hymyn nousemista hänen huulilleen. Nukkuminen oli hänelle paras lääke kaikkeen. Kipuihin, suruihin, darraan ja luonnollisesti myös väsymykseen. Ajatukset harhailivat seuraavalla viikolla alkaviin töihin, perheen lomaan ulkomailla, suunnitelmiin oman elämän suhteen ja lopulta vierashuoneessa nukkuvaan Olliin. Nuorukainen tupsahti jatkuvasti väärään aikaan vääriin paikkoihin eikä Roosa ollut varma siitä, että yrittikö kohtalo leikkiä hänen tunteillaan. Millä tuurilla hän ihastuu serkkunsa parhaaseen ystävään?