Our blood as cold as ice | Blind Channel

03 | Gaudeamus igitur

A/N ;

iltaa ihanat!

tää luku onkin sellainen shit show, aivan kamalaa tekstiä jos minulta kysytään mutta parempaan en ole pystynyt :D kuten loppuhöpinöissä mainitsen, tää on jo kertaalleen pistetty uusiksi.

still, enjoy!

KOLMAS LUKU

*

Salissa hetki sitten kaikunut kaikkien tietämä laulu oli hiljentynyt, juhla loppunut ja ihmisiä valui juuri valmistuneiden ylioppilaiden luokse omaan tahtiinsa. Myös Roosan vanhemmat sekä muutamat sukulaiset yrittivät änkeä ihmisjoukon lävitse nuoren naisen luokse, jokaisella kädessään kukka. Roosan äidin puolen suvun ensimmäinen ylioppilas oli ylpeys sekä suurin puheenaihe sitten edellisten vauvauutisten jälkeen.

" Mihin se tyttö nyt katosi?" Iina jupisi itsekseen etsien katseellaan tytärtään. Hänen tummat hiukset oli kiharrettu isoille laineille ja niihin oli Miira, Roosan kummitäti, taiteillut kauniin lettikampauksen, joka oli vanginnut mukaansa alle puolet ylioppilaan hiuksista. Tyttö oli saanut itse valita mekkonsa, hän oli ostanut itselleen kaksi mekko vaihtoehtoa joista oli päätynyt ihonmyötäiseen vaaleanpunaiseen mekkoon, joka oli puoleen reiteen asti.

Roosa löytyi parhaan ystävänsä kanssa salin reunoilta. Kaksikko nauroi keskenään onnitellen toisiaan valkolakista. Tyttöjen seurassa oli Pihlan isä sekä tämän kummitäti Liisa. Iina ryntäsi tyttärensä luokse kaapaten tämän tiukkaan halaukseen onnitellakseen ainutta lastaan. Paikalle kävelivät myös valmistuneen isä, Miira, Sami sekä Joonas.

" Onnea ihana lempiserkkuni", Joonas hymyili Roosalle ja nappasi tämän nopeaan karhun halaukseen ennen muita ojentaen vaaleanpunaisen ruusun sukulaiselleen. Kaksikon välit olivat todella läheiset eikä heillä ollut salaisuuksia välillään. Joonas oli Roosalle kuin isoveli.

Monet onnittelut sekä kukat vastaanotettua Roosa lähti vanhempiensa kanssa autolle jutellen hymyssä suin. Pienen perheen kyytiin istuutui myös Joonas, joka oli paikalle tullutkin setänsä ja tämän vaimon kyydissä. Harmaaseen Audiin laskeutui seesteinen tunnelma päivän tähden istuutuessa kukkineen apukuskin paikalle. Vanhemmat juttelivat hieman keskenään – lähinnä kesän työvuoroista. Kummankin lomaviikot olivat vasta heinäkuun puolella ja heitä salaa huoletti Roosan suunnitelmat kesälle. Vasta valmistunut ylioppilas ei hakenut mihinkään kesätöihin, ei edes kouluun. Suuntaa tulevalle etsivä nuori ei halunnut väkisin änkeä itseään minnekään kouluun.

Joonas oli tiennyt serkkunsa suunnitelmista alusta alkaen. Nuorukaiselta Roosa saikin rohkeutta ilmoittaa vanhemmilleen, että hän ei hakenut mihinkään kouluun. Perhe oli aluksi ottanut asiaan jyrkän kannan, mutta viikkojen kuluessa hyväksyneet tyttärensä valinnat tulevan vuoden suhteen.

Kotipihassa oli vain yksi auto. Sininen Toyota oli nuoren naisen kummeja kuljettanut sekä heidän hevostensa traileria vetänyt jo vuosia uskollisesti. Miira ja Sami olivat ehtineet kummityttönsä kotipihaan aiemmin ja odottivat juhlakalua perheineen talon kuistilla. Juhlapaikalla jo tuoretta ylioppilasta onnitelleet aikuiset päätyivät onnittelemaan Roosaa vielä kerran, ojentaen hänelle vaaleanpunaisen lahjakassin.

" Kiitos", tummaverikkö hymyili heille kävellen äitinsä perässä sisälle kotitaloonsa. Joonas lupautui kantamaan serkkunsa kukat sisälle ja nuorukaisen oli kuistille tultaessa myönnettävä, että onneksi hänen juhlansa ovat ohitse. Häät olisivat ehkä seuraavat, mutta ei hänellä vielä ollut vaimoehdokasta. Nuorukainen halusi olla avuksi kaikella mahdollisella tavalla ja suuntasi seuraavaksi keittiöön auttamaan Roosan äitiä tarjoilujen suhteen.

Roosa jäi juttelemaan kummiensa kanssa tulevasta kesästä aina siihen asti, kunnes vieraita alkoi saapua paikalle. Iinan isosisko ja tämän aviomies saapuivat lähes yhtä aikaa Joonaksen vanhempien kanssa. Päivän juhlakalu hymyili kaikille sekä vaihtoi muutaman sanan jokaisen paikalle saapuvan kanssa. Vain nuoren naisen serkut äidin puolelta saivat enemmän huomiota. Savinaisen viisi lasta saivat paljon rakkautta osakseen – varsinkin perheen vanhin lapsi, seitsemäntoistavuotias Eemeli kyseli kiireellä serkultansa neuvoja ylioppilaskirjoitusten suhteen. Perheen pienin lapsi puolestaan halusi esitellä lempiserkulleen uuden lelunsa, Eeliksen käsissä heiluva punainen paloauto oli pojan suurin aarre sillä hetkellä.