You're mine // Oleksi <3

"Se on vaan Olli, se Olli jota rakastat"

! Näissä seuraavassa kahdessa luvussa saattaa olla jonkin verran kirjoitusvirheitä, joten jos löydät sellasen niin kerro, niin voin korjata sen pois !

Ps. Huomenna ei tule yhtään lukua. Siksi kirjoitin tälle iltaa kaksi vähän pidempää lukua. Tämän kiireen takia kirjotusvirheitä saattaa löytyä ja sisältö ei ole ehkä ihan sitä parasta mahdollista, mutta nauttikaa <3

-Aleksi-

"Hhhg" Haukottelen nousten sängystäni ylös ja yllätys yllätys huomaan peittoni olevan kiskottuna lattialle. Olen jo tottunut ajatukseen siitä, että peitollani on tietynlainen vetovoima koiraani kohtaan.

"Hhh" Haukottelen uudestaan, samanaikaisesti venytellen, juuri noustuani sängystäni. Nappaan eiliset shortsini käteeni, aikeissa pukea ne päälleni. En kuitenkaan saa niitä yllenni ennen kuin tämä pieni vaatekappale tuo Ollin mieleeni ja sen miten tietty asia johti toiseen ja..
-
Heitän shortsit lattialle, pienen ahdistuksen vallatessa kehoni. "Ei ei ei" jankkaan itselleni ahdistuneena. Istahdan sängynreunalle takaisin. Mitä olen mennyt tekemään? Nyt kaduttaa. Tai siis ei kaduta? Tai siis haluan Ollin. Rakastan sitä miestä, vaikka tapasin hänet ensimmäistä kertaa eilen. En vaan osannut olettaa että päätyisimme heti sänkyyn, tai siis suihkuun..

En voi mennä kouluun. En voi kohdata Ollia eilisen jälkeen. Minun pitää sulatella asiaa itsekseni, siksi päätän jäädä kotiin täksipäiväksi.
-
Lintsaaminen ei kuulu tapoihini, mutta olen asettanut itselleni kaksi hyvää syytä, jolloin saan olla pois koulusta. Tosin keksein nämä syyt 2 sekuntia sitten.

Ensimmäinen syy: olen juonut kännit > örveltänyt yöllä > örvellys videoni ovat päätynyt nettiin kaikkien naurunaiheeksi. Toinen syy: Olen harrastanut seksiä Olli Matelan kanssa kuntosalin suihkutilassa. Riittävän hyvät syyt jos minulta kysytään.

~

"Huomenna alkaaki sit viikonloppu" Ähisen itsekseni. Onkohan mulla huomenna mitään suunnitelmii? Vai voisinkohan riipaista huomenna kunnon kännit, jotta saisin pääni tyhjennettyä? Pohdin mielessäni.

Päätän tarkistaa kalenterini varmistuen huomisen suunnitelmistani. "23.8.2022" Sanon ääneen samalla metsästäen kyseistä päivämäärää. "Noni siinä" Sanon löydettyäni etsimäni. "Hissan essee valmiiksi, käy kaupassa, mene Joelin ja hänen bändinsä studiolle.."
Tuntuu siltä kuin sydämmeni pysähtyisi. En saa sanaa suustani ja kehoni alkaa tärisemään, tärinästä saan flashbackeja siihen hetkeen kun Olli sai minut tärisemään kosketuksessaan.

Palaan takaisin nykyhetkeen, jolloin tunnen pienen kyyneleen valuvan silmäkulmastani poskelleni, ja poskeltani se putoaa pyödälleni. En ole edes varma, mistä kyynel johtuu. Luultavasti vain ahdistuksesta, sillä ahdistun helposti. Pyyhin kyyneleen jättämän vanan poskeltani ja läpsäisen itseäni kasvoilleni. "Kaunisvesi, kaikki on hyvin. Se on vaan Olli, se Olli jota rakastat. Ei mitään hätää." Yritän lohduttaa itse itseäni.

Sanottuani ääneen rakastavani Ollia, alan miettimään omia tunteita tuota miestä kohtaan. En oo koskaan ennen rakastanut ketään. Olenko rakastunut Olliin? Mistä tiedän miltä rakkaus tuntuu? Ajatukseni katkeavat, minun kuulevan postin tulevan luukusta. Säikähtäen säpsähdän hieman.
Pakko keksiä jotain tekemistä, koska en halua ajatella Ollia nyt, haluan nollata pääni täysin. Ilman viinaa. Päätän itsekseni.

Voisin lähtä kävelylle Rillan kanssa, sillä se pikkuinen karvainen kömpelö otus, saa minut unohtamaan kaiken ikävän. Puen kenkäni, nappaan Rillan mukaani ja lähden.
-
Valitsemme tänään normaalista poikkeavan reitin, sillä vanhat maisemat voisivat muistuttaa minua ikävistä asioista.
Käveltyämme noin kilometrin verran, siirrymme syrjäisemmälle metsäreitille, josta silmiini ensimmäisenä kantautuu puinen rivipenkki. Istahdan penkille, Rillan hypätessä viereeni. Hymy nousee huulilleni, nähdessä pikku otuksen tuijottaessa minua. "Olin väärässä, tiedän miltä rakkaus tuntuu. Mä rakastan sua pikkuriiviö" Sanon Rillalle virnuillen. Rapsutan suloista koiraani leuan alta. "Mutta rakastanko Ollia yhtä paljon ku sua?" Jatkan. Koirani katsoo minua kuuluisalla koiranpentuilmeellään. "Okei rakastan sua eniten höpsö" Vastaan koiralleni lässyttäen. Rillan häntä alkaa vipattamaan. Kevyt hymy nousee huulilleni nopeasti, tosin se poistuu huuliltani vielä nopeammin. "Mutta kyllä mä rakastan Olliakin." Sanon täyden hiljaisuuden keskellä.
~
Pääsimme takaisin kotiin. Päästän Rillan irti hihnastaan ja riisun kenkäni. Olen riuhtomassa takkiani pois päältäni, kunnes ovikello soi. Ennen oven avausta kuitenkin vetäisen takkini päältäni nopeasti ja ripustan sen naulakkoon.

Avaan oven. "Olli..mitä sä tääl, tai siis mistä tiesit et asun tääl?" Kysyn ovikelloa soittaneelta mieheltä, Ollilta. "Sulla jäi tää salille" Olli kertoo, samalla nostaen koulun lokeron avainta. "Ääh kiitti ku toit sen, haluisin silti tietää mistä tiesit missä asun?" Yllätyn kuinka rennosti pystyn olemaan Ollin seurassa. "Hölmö, siinä avaimenperässä lukee sun osote" Olli vastaa virnuillen. "Aaa joo hups" Sanon hieman häpeissäni. "Mut hei kiitti viel, nähään" Kiitän Ollia, samalla toivoen miehen poistuvan.

Olli ei vastaa minulle mitään, mutta hän nyökkää päätänsä pienesti, samalla katsoen lattiaa. Olen sulkemassa ovea, kunnes Olli siirtää jalkansa oven väliin. Olli avaa oven raivolla ja suutelee minua. Miten tässä näin kävi?

------------------------------------------------------------
Heittäkää vaik mp tästä kirjasta tonne kommentteihin.  👀

Sanoja: 695

Ps. Muistakaa painaa tuota tähtee!