Älä oo noin lapsellinen.

267 23 6
                                    

-Aleksi-

"No mitä paskaa se o meist puhunu?" Utelen Joonakselta. Mies huokaisee ja asettaa kätensä olkapäälleni silittäen hieman. "Ensinnäki. Olli ei puhuis susta koskaan mitään paskaa. Se mies tosissaan välittää susta. Usko tai älä." Joonas pyrkii tekemään asian minulle harvinaisen selväksi. "No mitä se sit on puhunu?" Jatkan utelua. "Sä oot vissii käsittäny et Olli häpeis sua?" Joonas kysyy minulta varmistaen ymmärryksensä. "No ite se sano mulle nii" Kerron vastaten Joonaksen kysymykseen hieman kierrellen vastaustani.
"Asia on nyt nii et sä oot käsittäny kaiken ihan väärin-" Joonas yrittää selittää minulle, minun keskeyttäessä: "Aivan. Mitä vittua mä aattelin tulla tänne! Säki vaa syytät mua. Joo haista paska" Huudan, samalla poistuen Joonaksen ja Nikon huoneesta. Paiskaan oven kiinni ja pysähtymättä suuntaan huoneeseeni.
-
Vihaan itseäni tällaisissa tilanteissa. Miksi en vaan voi antaa ihmisten puhua loppuun? Miksi olen tällainen...tällainen...ärsyttävä riitelijä. En ihmettelis jos Olli dumppais mut jo tänää..
-
Istun huoneemme korkealla, suurella, sekä erityisen pehmeällä sängyllä katsoen telkkaria. En tosin tiedä puoliakaan mitä tässä englanninkielisessä saippuasarjassa on tapahtunut, sillä mietin vain Ollia ja sitä miten saisimme asiat järjestykseen. Miten Olli voisi koskaan antaa minulle anteeksi? Tai miten minä voisin koskaan ymmärtää Ollin käsityksen suhteestamme?
-
Ajatukseni katkeavat, kun kuulen Ollin astelevan peremmälle. Miehellä on jonkinnäköinen rikkaruohopuska kädessään. Tai no voisihan sitä sanoa ruusukimpuksikin..
-
Mies astelee lähemmäksi ja istahtaa sängyn reunalle. "Suaki näkee" Aloitan keskustelun vältellen katsekontaktia miehen kanssa. "A-ai mä luulin et haluut olla yksin?" Olli kertoo pahoillaan. Huokaisen hiljaisesti. "Nii mä halusinki. Tai siis ennen sitä ku kävin jututtaa Porkoo" Sanon miehelle, samalla nostaen television äänenvoimakkuutta, sillä tiedän, että huutoa on luvassa.

"Mitä?! Ethän sä ny Joonasta menny hiillostaa?! Miks? Oisit puhunu mulle eka!" Olli aloittaa saarnaamisensa."Onks sulla jotai salattavaa vai..?" Jatkan tietäen olevani ärsyttävä. En tee tätä tahallani, mutta en vain voi hallita itseäni suutuspäissäni. "Älä viitti. Älä oo noi lapselline. Rakastuin aikuseen Aleksiin, enkä tollaseen kiukuttelevaan pikkukakaraan!" Olli selittää jo hieman korottaen ääntään, jotta kuulisin jotain television huudatuksen päältä.
-
Sammutan television. "No jos sä et kerta enää rakasta mua nii vittu häivy!" Korotan ääntäni. Mies kääntää katseensa minuun. Olli ilmeisesti säikähti sanojani, tosin niin tein minä itsekkin. "A-ai siis j-jätäks sä m-m-mut?" Mies kysyy jo hieman alistuen. "Hoksottimet sulla ainaki vielä toimii" Letkautan suustani. Yritän laannuttaa suustani tulevat sanat, mutta suutuspäissäni en vaan saa hillittyä itseäni tai hirveyksiä, joita suustani päästän. En minä nyt oikeasti halua miestä jättää..

"Selvä." Olli tokaisee ja heittää kimpun seinän kautta lattialle. Sitten mies poistuukin huoneestamme ovet paukkuen. Vasta kun kuulen oven pamauksen, ajatukseni katkeavat ja tajuan mitä juuri tapahtui. Purskahdan niin sanottuun huutoitkuun. Mitä oikein olen mennyt tekemään..?

-Olli-

Päätin tulla parhaankaverini Joonaksen luo, sillä mies saa minut aina paremmalle tuulelle. Olen Joonaksen ja Nikon kanssa heidän huoneessaan.

Kyyneleiden virratessa kasvoillani, olen juuri saanut seliteltyä ihan kaiken tapahtuneen miehille. Nikokin siis nyt tietää, että seurustelen Aleksin kanssa. Tai no seurustelin..

Niko ojentaa minulle shottilasin, joka on täynnä jonkinlaista kirkasta nestettä. Kaadan lasin sisällön kurkkuuni ja irvistän hieman nielaistessani sen.
-
Istumme muutaman minuutin hiljaisuudessa, kunnes sorrun uudestaan voimakkaisiin kyyneliin.
Joonas tulee halaamaan minua samantien. "Heii kaikki järjestyy, nyt keksitään jotain kivaa tekemistä. Ethän sä haluu antaa Aleksille sitä iloo et sä ruikutat sen perään?" Joonas pyrkii lohduttamaan minua. Miehellä on mielenkiintoinen tyyli yrittää piristää muita, mutta ainakin omalla kohdallani se toimii.

Tasaan hengitykseni ja kuivaan kyyneleet poskiltani, sekä silmäkulmistani. Silmäni ovat turvonneet ja ne punoittavat hieman. "Sä oot ihan oikees. Nyt pidetään hauskaa" Tokaisen minun ja Joonaksen siirtyessä Nikon viereen heidän sängylleen. Pyrin vaikuttamaan vakuuttavalta ja vahvalta, vaikka tosiasiassa olen sisäisesti tuhansina sirpaleina..

"No mitäs me tehtäis?" Niko liittyy keskusteluun. Näen Joonaksen pääkopan olevan täynnä ideoita, jotka suurinosa liittyvät kännäämiseen tai videopeleihin. En kuitenkaan halua nyt pelata mitään änäriä tuoppi kourassa. Haluan tehdä jotain ihan muuta..

"Minkälainen tää teidän suhde on?" Kysäisen jätkiltä pikaisesti. Niko yrittää huolestuneesti saada suunvuoroa, sillä hän ei tiedä minun tietävän heidän suhteestaan."Ainaki vielä ollaan vähä sillee ns on-off suhtees, et ei oikeen tiedetä mitä halutaan" Joonas selittää. "Jätkä menny juoruu" Niko sanoo hieman hymähtäen ja leikkimielisesti tönäisten Joonasta.

"Tiiättekö mikä on ainut tapa selvittää mitä haluatte teidän suhteelt..?"
Kysyn vihjaillen.

Miehet katsovat toisiaan pikaisesti ja heilauttavat olkiaan merkkinä epätietoisuudesta. "Se et kokeilee kaikkee uutta ja kattoo et mikä niist tuntuu oikeelta." Kerron. Miehet tuijottavat minua kysyvästi. "Mitä sä oikeen yrität sanoo?" Niko kysyy udellen.

"Tätä" Mainitsen, samalla vetäen Joonaksen suudelmaan. Tämä tuntuu oudolta ja väärältä, mutta olen taas villi ja vapaa, joten voin tehdä mitä ikinä vain haluan. "Siis sä haluisit-" Joonas on kysymässä, kunnes minä keskeytän miehen lauseen. Ilmeisesti olen ollut Aleksin seurassa liikaa, sillä olen aina ennen malttanut kuunnella toisen asian loppuun, ennen kuin kerron itse osuuteni.

"Kolmenkimppaa. Jos se on vaa ok?" Kerron varmistaen miesten suostumuksen. Jätkät epäröivät hieman, mutta vilkaistuani heitä kysyvällä ilmeellä, vastauksia alkaa tippua. "Kyllähän sitä kaverii pitää auttaa" Joonas suostuu ehdotukseni, jolloin käännämme yhdessä katseemme kohti Nikon kasvoja. Odotamme miehen vastausta malttamattomasti. "Ehkä sä oot oikees. Kaikkee pitää kokeilla" Niko mainitsee. "Eli sä suostut?" Varmistan vielä kerran. Niko suutelee ensin Joonasta ja sitten minua. Tajuamme molemmat Nikon vastauksen ehdotukseen ja alamme riisu'utua..

------------------------------------------------------------
Jooh..Elikkä siis ens lukuun vissiin Jiko+Olli smuttia? 👀

Voin toki skipata sen smuttiluvun jos haluutte 😘

Peace, see ya! 👋🏻

Sanoja: 866

Ps. Muistakaa painaa tota tähtee!

You're mine // Oleksi <3 Where stories live. Discover now