"Eli, Musta ja Potter riitelivät, koska James hylkäsi hänet, jotta hän saattoi auttaa sinua?" Maya tarkensi. Kun Lily ja Isla nyökkäsivät, Maya vain huokaisi. "Minä ehdin jo luulla, että minulla oli mielenkiintoinen päivä", Maya sanoi. Isla naurahti hiljaa.
"Miten Remus voi?" Lily kysyi.
"Hän pääsee tänään pois Sairaalasiivestä", Maya kertoi ja avasi suklaasammakon kääreen. "Sain taas Dumbledoren. Miksi minusta tuntuu, että minut on kirottu saamaan Dumbledore joka ikinen kerta."
"Sinä olet vainoharhainen", Isla totesi. "Aiotko sinä vihdoin kertoa, mitä Remukselle tapahtui?"
Maya pudisti päätään eikä suostunut katsomaan heitä silmiin.
"Pidä sitten salaisuutesi", Lily totesi. "Onko sinulla ideoita, mitä tehdä Siriuksen ja Jamesin kanssa?"
"Lukitkaa heidät tyrmään", Maya kohautti olkiaan. Lily katsoi häntä kärsimättömästi.
"Hyviä ideoita", Isla tarkensi Lilyn puolesta.
"Niin me aioimme tehdä Lilylle ja Jamesille", Maya muisteli. Lily tuijotti heitä kauhistuneena.
"Sinä aioit tehdä niin", Isla oikaisi. "Nyt sinä pelästytit Lilyn."
"Minä ja James – ei ikinä", Lily yritti karkottaa ajatuksen päästään.
"Etkö ole vieläkään lämmennyt prinssi Uljaallesi", Maya mutristi huuliaan. Lily ei vastannut hänelle.
"Te molemmat olette toivottomia", Isla sanoi teennäisen huolestuneena. Lily ja Maya vain nauroivat. Maya avasi uuden suklaasammakkorasian:
"Ihan oikeasti näiden Dumbledorejen kanssa."
***
James ja Sirius tuijottivat toisiaan murhaavasti vastakkaisilta puolilta pimeyden voimilta suojautumisen luokkaa. Kumpikaan ei ollut suostunut sanomaan sanaakaan toisilleen jättäen Lilyn ja Islan hankalaan paikkaan. Lily päätti mennä istumaan Jamesin viereen rauhan nimissä; Isla oli Siriuksen parina turvallisuussyistä. Sirius ei ollut suostunut puhumaan edes Islalle tai muille kelmeille. Remus ja Maya olivat luovuttaneet heidän suhteensa ja siirtynyt luokan etuosaan kuiskuttelemaan keskenään. Lilyn täytyi myöntää olevansa huolissansa heistä. Remus tuntui salaavan jotain, mikä ei ollut yllättävää, ja Mayaan sattuisi vielä, jos hän ei lopettaisi Remuksen ampujan arvoituksen ratkaisemista. Toisaalta Lily oli aivan yhtä utelias tietämään mitä oli tapahtunut. Hän oli kysynyt Jamesilta asiasta, mutta poika oli vaiennut tyystin. Siriukselta ei voisi kysyä eikä Peter ollut koskaan tarpeeksi kauaa paikallaan, jota Lily olisi ehtinyt jäädä juttelemaan hänen kanssaan.
"Kuten kaikki tiedätte, pimeyden voimat ovat pimeitä", professori sanoi, keskeyttäen Lilyn ajatukset. Lily ei ollut ehtinyt ajattelemaan uutta opettajaa kaikkien ystäviensä ja omiensa ongelmien keskellä. Luokan edessä seisoi partainen, hiukan alkoholilta haiseva mies. Hänen kasvonsa näyttivät isämäisiltä ja viisailta, mutta muuten nuhjuinen olemus pilasi kuvan.
"Dumbledore löytää koko ajan omituisempia opettajia", James kuiskasi Lilyn korvaa. Lilyn ei auttanut kuin nyökätä.
"Neiti Evans, herra Potter, haluaisitteko tulla opettamaan tunnin?" opettaja kysyi tiukasti, vaikkei suurin osa oppilaita pystynyt ottamaan häntä tosissaan.
"Mieluusti", James sanoi ja oli jo nousemassa ylös.
"Istu alas", professori komensi pilke silmäkulmassa. James istui kuuliaisesti takaisin tuolilleen. Sirius näytti siltä, että olisi halunnut nauraa mutta piti päättäväisesti käsivartensa ristissä. Isla katsoi heitä avuttomasti.
YOU ARE READING
Viimeiset II Kelmien tarina
FanfictionOn vuosi 1977. Kelmit, Lily Evans ja hänen ystävänsä aloittavat viimeisen vuotensa Tylypahkassa. Kelmit ovat valmiita tekemään viimeisestä vuodestaan ikimuistoisen. Lilyn ainoa tavoite on vältellä Jamesia parhaansa mukaan. Vuoden aikana he kasvavat...