Prologi

1.6K 56 24
                                    

Kävelin ruokalan ovesta sisään. Astuin jonoon ja vaivuin mietteisiini. Miksi en voisi olla kun A-luokan tytöt? Miksi minä en saanut kutsua Annin bileisiin? Tai edes kirjettä tylypahkasta!?

Huokaisin, ja tajusin valittavani jälleen.
En voi sille mitään, että elämäni on niin toivottaman tylsää!

Otan lautasen tarjotimelle ja nappaan salattia. "Ai helvetti!! En pysty hengittämään!! Apua!! Apuaaa!!" Kuuluu huuto. Käännän katseeni taakseni ja varaudun pelästymään, mutta kukaan ei näytä huutavan. Mitä ....hel..? Mietin hetken ja jatkan perunoiden luokse. Tunnen väsymystä ja ärtymystä yhtenä aaltona ja lihaa ottaessani kuulen kova äänistä kiroilua. Silmäni etsivät oppilaista syyllistä,mutta kaikki näyttää tavalliselta.

Vesi juoksee vesi lasiini,kun karmeaa kiljuntaa kuuluu selkäni takaa. Kännyn nopeasti taakseni ja vesi karkaa lattialle. Hitto! kiroilen, mutta en keskity siihen vain katson ympärilleni. Keskellä ruokalaa seisoo hyysterinen tyttö ,joka osoittaa jotain. Tyttö osoittaa poikaa joka ärjyy kovaan ääneen. Poika repii myös paitaansa ja hyppää pöydälle. Koko ruoka-sali on joutunut paniikkiin ja päätäni alkaa särkeä.
Poika hyppää alas pöydältä, kun satunnaiset mies opettajat yrittävät saada häntä kiinni. Poika juoksee kohti kirkuvaa tyttöä ,kunnes lysähtää yllättäen maahan. Sen jälkeen poika alkaa huutamaan suorasta kivusta. Kävelen kohti pojan ympärille muodostunutta rinkiä. Poika sätkii ja kiemuroi maassa, ja hänestä vuotaa verta. Korvat, suu ja nenä vuotavaaT verta, koko naama on veressä. Pojan mahastakin tulee verta ja olen yrjötä. Haju ja näky ovat molemmat kamalia. Opettajat yrittävät estää poikaa vuotamasta ja auttaa pitämään pojasta kiinni. Rehtori soittaa ambulanssia ja muutamalla oppilaalla on lentänyt jo laatta. Seka sorto on huomattavissa paljaalla silmällä.
Poika ei sätki enää kovin paljoa, ja veri lammikko sen ympärillä vain kasvaa. Ambulanssi miehet tulevat ja yrittävät tehdä jotain, mutta sen näkee :tilanne on toivoton!

Hetken päästä kaikki pyydetään luokkiin. Mietin vain poikaa ja jokaista askeltani ruokalasta, kotiluokkani penkille. Suljen silmäni ja kertaan tapahtuman kaksi kertaa mielessäni. MITÄ HELVETTIÄ JUURI TAPAHTUI??

Siinä se on! Mitä sanotte? kiinnostuitteko edes pikku riikkisen tarinasta vai oliko alku liian holtiton ja raaka? Jatkoa tulee pian ja siinä selviää enemmän pojasta ja pää henkilön elämästä!!(: mun eka tarina, joten alkukin on amatöörimainen. Jatkakaa tarinaa niin pääsette tarinan makuun!!(:

Puoli TiessäWhere stories live. Discover now