Puoli Tiessä

kiinni

Istuin keskellä tyhjää varasto rakennusta. Pääni pyöri viime aikaisten tapahtumien ympärillä, olin hämmentynyt,surullinen ja äärettömän vihainen. Olin vihainen kaikille ympärilläni oleville. Olin juuri saanut tietää että 'läheltää lippaa' tilanteet, neljän nuoren kuolema ja 'kaikki päin helevettiä' on vain perintöni syytä! Miten minua voi syyttää jostain, mihin en voi edes vaikuttaa?
..Vai syytetäänkö minua edes jostain?
Kaikki alkoi kauniista päivästä kolme viikkoa sitten. Koskin poikaan joka oli loukkaantunut. Poika oli sairastunut F.P.P-virukseen ja hehe hän kuoli keskellä koulun ruokalaa,hyvin verisesti. Seuraavana päivänä S.P.O.S niminen yritys tuli ja testasi koko koulun viruksien varalta.
Oli ihme etten jäänyt heti kiinni, sillä olin sen pojan kanssa kosketuksessa, ja olin todellakin saanut sen viruksen! Autoin poikaa ja sain häneltä viruksen, ironista.

Mulle kerrottiin just että F.P.P-virus on mun perintö!
Eli jos minun geeneissäni oli valmiiksi jo F.P.P-virusta ,niin tarkoittaako se sitä siihe etten saanutkaan pojalta virusta!? Saiko pojan tartunta, oman virukseni liikkeelle? Olisinko pelastunut kaikelta tältä jos en olisi auttannut poikaa?
Mietin asioita uudestaan ja uudestaan. Hieroin polviani hermostuneesti kun kuulin moottorin äänen. Ingoorasin äänen ja vaivuin taas mietteisiini.

Kuitenkin pian kuului kova pamaus. Nousin ylös salaman nopeasti ja käännähdin äänen suuntaan. "Poliisi! Avatkaa heti" kuului mies ääni.

•••••••••••••••••••••••••••••

Sydämmeni nousi kurkkuun. Juoksisinko karkuun? Antautuisin ja kertoisin kaiken? Paljonko tuhoa aikaa olin saanut tänään?
Joku tarrasi minuun. Veronican pelokkaat kasvot kohtasivat omani. Katsoin hänen villeihin silmiinsä, kuinka ne olivat viileät ja tarkat kuin haukan. Hänen kasvonsa olivat vaaleat, ja hänen tummat hiuksensa olivat sekasin. Hän piti minua hartioista ja sopersi nopeasti jotain. "Me kuollaan! Ja siis..Ennen kun me kuollaan...Mä haluun tunnustaa sulle yhden jutun!" En tiedä kuuluiko puheeseen lisää, mutta vastasin hämmentyneesti "No, mitä?"

Pian tunsin rohtuneet huulet omillani. Tunsin kuinka kädet puristivat takkini kaulusta, ja kuinka henkilön kädet tärisivät. Kuulin kuinka vierestä kuului henkäys, ja kuinka ovi rikottiin auki. Veronica suuteli minua. Riuhtaisin itseni hämmenyksen vallassa pois, ja katsoin Veronicaa suoraan silmiin. Hän katsoi minua häveten ja peläten mutta ennen kaikkea surullisesti. Hän näytti siltä kuinka sydän olisi revitty irti rinnasta, hän itki hätäisiä kyyneliä. Olin loukannut Veronicaa, ystävääni ja pahasti.
Tunsin kuinka voimakkaat kädet tarrautuivat minuun, ja alkoivat puskea minua maata kohti. Kuulin kuinka Veronica huusi nimeäni ja yritti riuhtoa itseeän pois miehen otteesta.
Kuului kymmenet askeleet, aseen latauksia ja huutoja. Olin hämmentynyt, vihainen itselleni ja hyvin hyvin peloissani. Makasin maassa, ja hengitin raskaasti. Tunsin kuinka miehen paino murskasi luuni ja kuinka pelko tärisytti koko vartaloani. Pian tunsin terävän esineen kaulallani ja muistan kuinka todellisuus hiipui pois.

••••••••••••••••••••••••••••••••

Heräsin kolinaan. Avasin silmäni vaivalloisesti ja valot häikäisivät silmäni. En nähnyt mitään, joten suljin silmäni ja kokeilin uudestaan. Onnistui näkemään jotain selkeästi 15 yrityksellä, ja tajusin äänen olevan lukon ääni. Paniikki valtasi sisimpäni ja yritin riuhtoa itseäni hereille. Nousin peltiseltä sairaala sängyltä huterasti ylös ja älähdin kivulle. Missä helkatissa minä olin? Huone oli harmaa, ei ikkunoita ja ovi avautui. Katsoin uhkaavasti sisään tulleita ihmisiä ,ikävä kyllä ,en tuntenut heistä ketään.

Sanotaanko näin, että lääkäri,asianajaja ja järjestyksensävalvoja eivät ole tässä kohtaa uhka. He veivät minut puku huoneeseen jossa kävin suihkussa, ja pukeuduin puhtaaseen,kummalliseen asukokonaisuuteen. Huoneessa ei ollut peiliä, mutta ilman sitäki osasin sanoa, että näytin peikolta. Sen jälkeen oli lääkärin tarkastastus, jota järjestyksenvalvojat valvoivat. Olinko rikollinen vai mitä? Psykopaatti potilas? Miksi minua piti vartoidan näin tiukasti?
Kun saavuimme viimein huoneeseen numero '43' tajusin mistä oli noin suurin piirtein kyse.
Olin pidätetty,olin Suomessa ja olin S.P.O.S järjestön kynsissä.