𝐋𝐮𝐤𝐮 𝟏𝟓

44 8 0
                                    

Aleksin pov:
Joel alkaa hyppimään ympäriinsä. "Energiapommi", totean Joelille. "Mitä?", Joel kysyy ja kääntyy katsomaan minua. "Oot energiapommi", kerron hänelle. "Aijaa...no en ees", Joel vastaa minulle. "Joopas", sanon Joelille. "Enkä oo!", Joel vastaa minulle ja nyökkään hänelle istuessani alas. Pian Joel hyppää syliini ja otan hänestä kopin. "Hyvä koppi", Joel toteaa. "kyllä", vastaan Joelille. "Oot...sä...mun...paras...kaveri?", Joel kysyy minulta. "Oon", vastaan hänelle. "Ethän sä jätä mua koskaan..?", Joel kysyy minulta. "En koskaan", vastaan Joelille ja huomaan kuinka kyynel valuu hänen poskelleen. "Älä itke", sanon Joelille. "En mä itke", hän vastaa minulle, nuolaisee suolaisen kyyneleensä ja painaa päänsä rinnalleni. Joel On hetken hiljaa ja sanoo sitten: "En haluu että jäät tänne yksin" Joel sanoo minulle. "Enhän mä ihan yksin oo" sanon katsoessani tuota. "No ei ne tyhmät hoitajat sun mieltä varmaan paranna." Joel sanoo. "No ei mut Tommi käy täällä joka päivä ja Olliki on tulossa tänään lounaan jälkeen" kerron tuolle. "Okei nyt on vähän parempi fiilis" Joel sanoo. "Ai sulla vai?" kyyn tuolta. "Niih" Joel huokaa. "Hyvä" sanon ja lasken Joelin alas. "Mun pitää varmaan kohta puoliin alkaa lähtee mut tuun heti kun pääsen niin uudestaan. Joel koittaa pitää kyyneleet sisällänsä ja yrittää vääntää jonkun pienen hymyn. "E Ei!" Alan itkeä. "En lähde, ei mikään oo niin tärkeetä että jättäisin sut tänne" Joel sanoo ja silittää minua. Halaan Joelia ja itken. "Shh kaikki on hyvin" Joel sanoo. "I Illat on yksinäisiä tai no Tommi oli ekana yönä mun luona mut silti" Kerron tuolle itkien. "Voi Aleksi.." Joel sanoo ja silittää minua edelleen. "M Mä joudun olla täällä 4 kuukautta ellen mä parane ennen sitä" Selitän. "Aleksi mä käyn joka päivä sun luona ja voin jäädä joskus yöks jos haluut" Joel sanoo. "Joo!!!" innostun. "Joo" Joel toteaa. "Pitäs mennä päivälliselle" Mietin ääneen. "Haluutko että tuun mukaan vai lähenkö?" Joel kysyy. "Sä saat päättää" Sanon tuolle. "Hmm en mä osaa päättää. Jos mä kaadun mä lähen pois mut jos mä en kaadu nii tuun mukaan." Joel sanoo ja tekee kärrynpöyrän eikä kaadu. "Mä tuun siis mukaan" Joel jatkaa. "Jaahas no mennää syömää siel on pizzaa." Sanon. "Hyvä et jäin muuten en ois syöny mitään kun Niko ei osaa tehä ruokaa" Joel sanoo. "Höh no tuu syömään." sanon ja Joel nousee maasta ja lähtee pomppimaan sisälle päin. Mene tuon perässä. "Tuu jo Aleksi." Tuo sanoo.

Joelin pov:
"Joo kokoajan" Aleksi tulee luokseni. "Kato Aleksi. Mitä sä täällä teet?" kysyn ihan vain vitsillä. "No heheh mä asun täällä nyt hetken" tuo sanoo. "AA JOO JOO" huudan. "Shhhh älä huuda" Aleksi sanoo hieman nolostuneena. "Okei" totean. "H Haluuks sä nähä miten laiha mä oon?" Aleksi kysyy minulta. Mietin hetken ja vastaan. "No jos sä haluat näyttää." Aleksi nostaa hupparia. "Voi Aleksi.." Nappaan tuon kainalooni. "Jooh mut mä oon parantumassa" Aleksi sanoo. Aleksi vastaa johonkin viestiin ja vetää minut ruokalaan ja ottaa pizzat meille. Tuijotan pizza hetken ja haukkaan sitten siitä palan etten näytä huonoa esimerkkiä Aleksille ja totean. "Oikein hyvää. Nam nam." Aleksi ottaa palan, minäkin haukkaan toisen palan. Huomaan Aleksin syövän pizzaa reippaasti. Hymyilen Aleksille ja tuo hymyilee. Hetken päästä Aleksi saa syötyä ja sanoo. "Tuu Jollu nyt pitää mennä", "Pitääkö?" kysyn. "Joo! Olli on vissiin tullut" Aleksi hymyilee. "Ahaa" totean ja Aleksi vie lautasen pois.
—————
Sori ettei olla kirjoteltu kauheesti tätä mutta nyt saitte taas uuden luvun :)

Toivottavasti ootte tykänny ja viihtynyt tän kirjan seurassa

Sanoja 558

Are we more than friends?Kde žijí příběhy. Začni objevovat