𝐋𝐮𝐤𝐮 𝟐𝟏

43 9 1
                                    

Aleksin pov:
Hymyilen ja kapuan Tommin syliin. Tommi hymyilee, minä suutelen Tommin kaulaa. Tommi katsoo minua hymyillen, taiteilen fritsuja tuon nallen kaulaan, Tommi puree alahuultaan ja ilmoitan. "Valmista". Tommi hymyilee minulle ja minä hymyilen. Tuo kietoo kätensä minun ympärille. "Mä rakastan sua" kerron Tommille saman varmaan jo 10 kerran. "Niin mäkin sua" Tuo vastaa. Hymyilen ja katson Tommia. Tommi katsoo minua ja päätän sanoa jotain. "Kiitos kun oot siinä", "Mä oon tässä todella mielelläni" Tommi kertoo. "Mahtavaa tai siis kiva että oot" sanon hieman ujosti. Tommi hymyilee ja minä myös. "Rakas'' tuo kysyy ja katsoo minua. "Niin?" kysyn. "Kun se poika sanoi että haluaa sut itselleen, niin jättäisitkö sä mut jotta se poika sais sut itselleen?" Tommi kysyy, kieltämättä Tommi on parhain poikaystävä ja se Tomas no se on kauhea ja liian ahdisteleva. "En jättäis sua ikinä kenenkään muun takia" sanon tuolle. "En mäkään sua" Tommi sanoo. "Hyvä" vastaan tuolle. Menen sängylle makaamaan ja haukottelen. Tommi tulee viereeni. Hymyilen tuolle. Suljen silmäni. Laitan peiton kokonaan itseni päälle. Tommi katsoo minua hymyillen, pysyn peiton alla, Tommi tulee aivan kiinni minuun. Kikatan. Tommi alkaa hymyillä. Tulen pois peiton alta ja hiukseni ovat ihan sekaisin. Tommi pörröttää hiuksiani ja minä hymyilen tuolle. Tommi hymyilee minulle. "Mä haluan kotiin" sanon tuolle. "Tommi? kuunteletko sä mua ees?" katson tuota. "Niin mäkin haluaisin että sä pääsisit kotiin" Tommi sanoo. "Nii" vastaan. "Toivottavasti pääset pois" tuo toteaa. "Pakko ja jos en pääse nii mä lähen täältä väkisin" hihittelen. "Sustahan tulee sitten kunnon kriminaali" Tommi naurahtaa. Naurahdan ja sanon. "Todellaki tulee koska mä aion karata mun poikaystävän ja koiran luo". Tommi hymyilee minulle. Hymyilen ja sanon. "Mä en haluu nähä sitä yhtä enkä haluu olla täällä kenenkään silmätikku" kerron Tommille mitä tunnen juuri nyt. "Mä ymmärrän ettet haluu olla kenenkään silmätikku" Tommi sanoo ymmärtäväisenä.Nyökkään. Soitan kellolla hoitajalle ja hoitaja tulee huoneeseeni. Halaan Tommia ja minä häntä, tuo hymyilee minulle ja minä hänelle. "Hei mikä hätänä?" hoitaja kysyy. Tommi katsoo minua. "Joo millon mä pääsen kotiin?" kysyn tuolta.

Tähän väliin skip muutama kuukaus

Tommin pov:
Tänään on päivä milloin poikaystäväni pääsee kotiin, hän pääsi osastolta pois mutta joutui sairaalaan kovien kipujen takia, saimme juuri kuulla että Aleksi pääsee kotiin tänään. Olimme jo kävelemässä kotiin. Avaan kotini oven, jonne vein aikaisemmin jo Rillan. Aleksi hymyilee. Väistän oven edestä, että poikaystäväni pääsee sisälle ja sanon tuolle vielä. "Komistukset ensin", "Selvä" Aleksi sanoo ja menee sisälle. Menen Aleksin perässä. "R Rilla!! Aleksi itkee ja menee halaamaan koiraansa. Katson tuota hymyillen. Aleksi pussaa Rillaa ja puhelee hänelle. "Voi Rilla rakas moi", "Sulla tais olla sitä tosi kova ikävä" totean tuolle. "Joo oli" Aleksi halii ja silittelee Rillaa.  "Sen kyllä huomaa" totean poikaystävälleni. Aleksi pusuttelee Rillaa. "Ihana pikku karvakaveri" Aleksi hymyilee. Katson poikaystävääni hymyillen. Aleksi hymyilee. Aleksi kikattaa ja puhelee Rillalle taas. "Rillaa älä kutittele mun naamaa". Naurahdan hieman, poikaystäväni kikattaa ja minä puolestani hymyilen hänelle. Aleksi kaatuu selälleen ja kikattaa. "Ääääk apuaa rakas auta" Aleksi pyytää apua. Hymyilen ja ojennan käden Aleksille. Tuo ottaa minua kädestä kiinni ja minä vedän tuon rauhallisesti ylös. Aleksi kikattaa ja toteaa. "Rilla on hassu", "Niin se välillä on" sanon. "Niin on" Aleksi toteaa. Hymyilen. "Mä oon onnellinen" Aleksi kertoo. "Se on hyvä kuulla" Sanon hymyillen. Aleksi hymyilee ja juoksee sängylle ja hyppää siihen x asentoon. Katson Aleksia hymyillen. "Ihana sänky!!!" Aleksi huudahtaa. Hymyilen tuolle. Tuo haistelee tyynyäni ja katson Aleksia. "Ei tuoksu Tompsu" Tuo kertoilee. Naurahdan hieman. "Rilla on käyny tässä" tuo pikku mies sanoo. "Sähän tunnistat hajut hyvin" sanon tuolle. "Joo" Aleksi toteaa. Hymyilen tuolle. "Mut nyt tää peitto tuoksuu multa" Aleksi hihittää. On se vain niin söpö. "Okei" vastaan. "Hihiii" Aleksi hihittää lisää. Katselen poikaystävääni hymyillen. Aleksi menee tutkimaan yöpöytäni laatikkoa. "Mitäs sä sieltä etsit?" kysyn hieman huvittuneena. "Tutkin" Aleksi vastaa söpösti. "Jaaha" sanon hymyillen. Aleksi katsoo yöpöydän laatikkoon ja toteaa. "Oho", "Mitä sä löysit sieltä?" kysyn tuolta. Aleksi ottaa jotain ja näyttää sitä minulle. Katson poikaystäväni kädessä olevaa kaulakorua samalla kun pidättelen kyyneleitä. "Rakas mikä tuli?" Aleksi kysyy hieman huolestuneena. Otan varovasti kaulakorun käteeni, katson sitä ja tirautan pienen kyyneleen. "Rakas?" Aleksi silittää minua. "T Tää kaulakoru oli mun siskon..." sanon surullisena. "A Anteeks mä en tienny" Aleksi sanoo itkun partaalla. "Hei ei se mitää, ethän sä sitä ois voinu tietää, koska en oo puhunu asiasta kellekkään.." sanon pyyhkiessäni kyyneleen poskeltani. Aleksi nyökkää ja aloittaa oman asiansa. "Mulla oli pikkusisko", "Okei. Mullakin oli kolme vuotta sitten.." kerron poikaystävälleni. "Mun pikkusisko kuoli samana päivänä kun meillä oli ollu keikka siitä on noin vuos sitten" Aleksi selittää. "Toi on tosi surullista kuulla" silitän Aleksia. Aleksi nyökkää. "Siitä ne mun ongelmat alko" Aleksi sanoo. Nyökkään. Aleksi huokaa hieman raskaasti. "Kaikki hyvin rakas?" kysyn tuolta huolestuneena. "Joo on toivottavasti" tuo sanoo. "Okei" totean. "Mulla on ikävä mun siskoo" tuo sanoo surullisesti. Halaan tuota pientä miestä. "Voi sua" Sanon. Aleksi halaa minua ja silitän tuon selkää. "Joo" Aleksi toteaa. Irrottaudun halista ja otan käteeni yöpöydältä kehystetyn kuvan. Alan katsoa kuvaa. Aleksi katsoo minua, minä katson kuvaa hyvin pitkään. Aleksi katsoo koiraansa, minä lasken kuvan takaisin pöydälle ja laitan korun takaisin laatikkoon, poikaystäväni katsoo Rillaa edelleen. Minä alan myös katsoa Rillaa. "Rilla se aina jaksaa olla niin iloinen" Aleksi sanoo. "Niinpä" sanon ja katson tuota. Aleksi hymyilee.
—————
Uus luku on julki :) en tiiä mitä näihin vois kirjottaa nii kirjotan vaan jotain :)

Sanoja 873

Are we more than friends?Where stories live. Discover now