TAUOLLA!! ✰𝙼𝙾𝚁𝙴 𝚃𝙷𝙰𝙽 𝙹𝚄𝚂𝚃 𝙰𝙻𝙸𝚅𝙴✰

22. Ei On Ei

Kiiran pov:

Muut jutteli jotain, mutta itse istuin sohvan nurkassa naama kiinni puhelimessa. Nään jälleen satoja kaveri pyyntöjä snäpissä ja igeessä. Huokaisen hiljaa ja alan selaamaan eka snäpin pyyntöjä. En hyväksy kun ihan vain muutaman.

Muut poistan, ja sitten alan selaamaan ig pyyntöjä. Sieltä en lisää yhtään ketään, koska yli puolet vaikutti fanikäyttäjiltä ja loput jotain random käyttäjiä.

Availen snäppejä ja vastaan niihin. Avaamattomia snäppejä on lähes tuhansia. En jaksa avata niitä koskaan. Saatika vastata puoliinkaan. Vastaan aina vaan osalle tai kaikille samalla kuvalla, paitsi niillä jotka on kiinnitetyissäni.

Eli Amanda, Lumi ja Alina. Huomenna on onneksi sunnuntai, eikä koulua. Ylihuomenna on kylläkin maanantai... Olen huomenna Lumin kanssa.

Olen saanut avattua puolet snäpeistä ja vastattua kaikkiin niihin. En ole yhtään keskittynyt mitä nuo muut on puhunut. Joonas ainakin soittelee välillä kitaraa samalla jutellen muille, ja no muut puhuukin keskenään.

Aika on vierähtänyt nopeasti, ja lähdemme juuri studiolta. Vedän kenkiä jalkaan, ja sormeni kuolee siihen koska tungin kengät jalkaan ilman kenkälusikkaa. "olisithan sä voinut olla viisas ja ottaa tosta kenkälusikan" isäni naurahtaa. "nii olisinki, mut oon tarpeeks viisas etten ottanut" vastaan hymähtäen.

"ei tos ollu mitää järkee" hän vastaa. "ei ehkä, mut mulle oli" vastaan. "moro!" isäni huutaa vielä lopuille jotka on studiolla. Eli nikolle, joelille ja joonakselle. Itse pujahdan ovesta ulos ja alan kävellä autolle.

Pääsimme vihdoin kotiin, ja olen super väsynyt. Otan väsyneenä kenkiäni pois. Haluan nukkumaan. Haukottelen koko ajan. "öitä" sanon isälleni kun kävelen hänen ohi. "eks aijo syödä iltapalaa" tuo ihmettelee. "ei oo nälkä enkä jaksa, väsyttää nii paljo" totean. "oookei, öitä" tuo vastaa mietteliäänä.

"meen studiol jo joskus aamul sit" tuo vielä sanoo. "joo" vastaan hänelle. En jaksa laittaa ovea kiini kunnolla, joten jätän sen ihan pienesti raolleen. Kaadun sängylle, laitan puhelimeni lataukseen ja sitten taisin nukahtaa.

Herään joskus 10 aikaan aamupäivästä. Otan puhelimeni ja avaan snäppejä ja selaan muut somet läpi. Olen ilmeisesti nukahtanut päivävaattet päällä ja meikit naamassa.

Isä lähti jo joskus kasin aikaan studiolle. Päätän käydä suihkussa. Tulin suihkusta ja laitoin vaatteet päälle. Aloin kuivaamaan hiuksiani. Olen tänään noin kahdelta lumin kanssa. Sain kuivattua hiukset joten aloin meikkaamaan.

Katson youtubea samalla kun meikkaan. Sain meikattua, ja olen nyt valmis. Kello on puol kaksi joten bussini lähtee 10min päästä. Katson hetken vielä puhelinta kunnes pitää lähteä. Otin kaiken tarvittavan mukaan kangaskassiini ja sammutin huoneestani valot. Menen eteiseen laittamaan kengät jalkaan. Pääsin bussipysäkille, juuri ennen kun bussi tuli.

Tapaamme espressohuosella. Kiitän kuskia ja lähden pois bussista. Nään lumin juuri kävelevän espressohuoseen sisään, joten juoksen hänet kiinni.

"moiii" tuo sanoo ja halaa minua. Halaan tuota takaisin, ja menimme tilaamaan kassalta. Itse otin jäälaten karamelli siirapilla. Tsemppaan itseäni pääni sisällä että pystyn juoda sen. Lumi tilasi saman mutta eri siirapilla.

Saimme tilauksemme ja etsimme vapaan pöydän. Sitten pääsimme juoruumaan. Puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Olimme olleet täällä liki tunnin. Saimme juomamme juotua, joten ajattelimme menevän jonnekkin kiertelemään.

Kiertelimme kauppoja, muttei mukaan tarttunut kun kummllekkin koruja. Menimme vielä yhteen kauppaan ja ostimme boosteria. Otin myös redbullin kotiin, jotta voin juoda sen joskus.

Nyt vain istumme jossain penkeillä ja juttelemme. Täällä on yhtäkkiä superisti tyyppejä. "miks tääl on näin paljon tyyppei" kysyn ihmettelevästi. "emttt" lumi vastaa myös itse hämmentyneenä. Joku vieressämme seisova nainen kertoi että täällä on jokin tapahtuma.

Kello on neljä iltapäivällä, ja päätimme lähteä kotiin kummatkin. Lumi lähti jo, koska tuolla tuli kyyti. Itse päätin käydä vielä vessassa. Juodun kävellä kerroksen ylemmäs, koska alimmassa kerroksessa ei ole vessoja.

Lähden liukuportaille ja menen niitä pitkin ylös. Kun pääsen ylös, nään monien tyyppien puhuvan ja kuiskivan sekä vilkuilevan minua. Katson kaikkia heitä vuorolleen hieman ihmetellen.

Moni kertyy ympärilleni ja kysyy kuvaa jne. Sanon koko ajan kaikille ei. Vaikka isäni on kuuluisa, niin se ei tarkoita että mä haluaisin olla kuuluisuudessa. Olen yleensä aika kaukana julkisuudesta ja siitä että minulta pyydeltäisiin yhteiskuvia jne. En jotenkin tykkää kovin siitä, tai siis onhan se ihan kiva ja näin mutta en yleensä ota kuvaa jos joku pyytää. Hyvin harvoin oikeastaan.

Nuo kinuu koko ajan kuvia. Tiedän, että jos annan yhdelle minun täytyy antaa kaikille. Ahdistus alkaa kasvaa sisälläni ahtauden takia. Olen kirjaimellisesti keskellä noin kahtatoista minua varmaan 2vuotta nuorempia tyttöjä. Yritän päästä heidän keskeltä pois, mutta kaikki he koko ajan joko seuraa tai tulee lähemmäs. Jotkut ottaa minusta kuvia.

Vedän hupparini hupun syvälle päähän ja yritän peittää kasvojani kädelläni niin että pidän sitä kasvojeni sivulla ettei naamani näkyisi. En halua olla näin julkisuudessa. Tunnen käsieni alkavan täristä ja menen ihan lukkoon.

Kuulen vain monia kuvapyyntöjä ja kamera ääniä. Tiedättehän, siitä kuuluu se ääni kun ottaa kuvan. Tai ainakin iphoneissa. "voitteko päästää mut tästä nyt kiitos, mulla on ihan super kiire nyt!" pyydän nätisti mutta napakasti. Osa noista lähtee ja pääsen kävelemään pois, mutta muutama alkaa seuraamaan minua.

Voisiko nuo vain lähteä, kiltti. Käännyn ympäri ja olen suorassa katsekontaktissa yhteen noista tytöistä. "voisitteko olla seuraamatta mua kiitoos" sanon hyvin selkeästi. Käännyn ympäri ja lähden kävelemään vessoille.

Menen vapaaseen vessakoppiin ja tunnen ahdiatuksen kasvavan. En uskalla lähteä täältä. Mitä jos he ovat tuolla, tai jos menen toista kautta niin siellä on monia muita faneja. Suurin osa faneista on ymmärtäväisiä mutta joidenkin fanien pitäisi tajuta että ei on ei.

Ja se että jos olen tunnetun ihmisen tytär niin se ei meinaa että myös minä haluaisin olla tunnettu. Toi pätee kaikkiin jotka ei myöskään halua olla tunnettu vaikka joku sukulainen esim on.

Katson kelloa. Jos en nyt lähde niin myöhästyn bussista. Avaan vessakopin lukosta ja menen ulos vessoilta. En sitten edes käynyt vessassa. No voivoi. Katson eka oikealle ja sitten vasemmalle. Päätän mennä oikealta puolelta, koska siellä ei ole niin paljon tyyppejä.

Pääsin bussipysäkille, ja bussi tuli. Menen jonnekkin tyhjälle paikalle istumaan. Huokaisen hieman ja tunnen jalkojeni tärisevän. 

Huomaan muutaman kyyneleen tippuvan poskilleni. Pyyhin ne pois ja pääsen poistumis pysäkilleni. Kiitän kuskia ja lähden bussista.

Kävelen pysäkiltä kotiin ja menen suoraan huoneeseeni. Menen makaamaan sängylle selälteen ja mietin kaikkea. Yleensä noinkaan moni ihminen ei pyydä kuvaa. Tai oikeastaan melkein koskaan ketään ei pyydä kuvaa. Siitä olen kiitollinen. En ymmärrä miksi yhtäkkiä kaikki pyysi kuvia ja tunnisti minut.

__________
SANOJA: 1003
Jtn taas, tää on ihan sairaan sekava luku koska en oo taaskaan nukkunut vrm viiteen vuoteen eikä mul oo unilääkkeit🤡