TAUOLLA!! ✰𝙼𝙾𝚁𝙴 𝚃𝙷𝙰𝙽 𝙹𝚄𝚂𝚃 𝙰𝙻𝙸𝚅𝙴✰

16. kiira-

KIIRAN POV:

Herään alinan sängystä hänen vierestä. Mitenhän vitussa olemme selvinneet heille asti. Alina oli sen verran kännissä että jouduin taluttaa hänet jottei tuo kaadu. Otan puhelimeni laturista irti. Ihme että olin muistanut laittaa laturiin. Alina nukkuu yhä selkä minuun päin.

Selaan puhelintani. Huomaan alinan heräilevän. Tuo avaa salamana silmät ja juoksee vessaan. Menen hänen perään, ja pidän hänen hiuksista kiinni. Tuo oli valmis, joten ajattelin hakea hänelle buranaa. Tiedän missä ne on koska annoin jo eilen hänelle koska hän kaatui ja häntä särki päätä.

Otan kaapista Burnan ja lasin jonka täytin vedellä. Kun otan tiskikapaista lasia, huomaan kuinka Alina katsoo minua järkyttyneenä. Katson häntä ihmetellen. "Kiira-" tuo on aloittamassa mutta hiljentyy. Katson ympärilleni, kunnes tajuan ranteeni. Vedän käteni äkkiä alas, ja lähden hakemaan hupparia. Otan hupparin ja vedän sen t-paidan päälle.

Katson alinaa pelokkaana. Tuo yrittää tulla minua lähemmäs mutta säikähdän ja menen pakosti taaemmas. "Mä en satuta sua" tyttö kuiskaa ja halaa minua. Halaan häntä takaisin. Tuo minun noin 15cm pidempi tyttö pussaa minua päälaelle.

Tuo erkaantuu halista ja ottaa kädestäni kiinni ja nostaa hihaani. Tuo alkaa tutkia haavoja. Katson tuon liikkeitä tarkkaillen. Tuo liu'uttaa etusormeaan muutaman jäljen muotoa. Tuo katsoo minua pettyneenä mutta myös surullisena. Laskin käteni ja samalla hupparin hiha tippui alas.

Loppu päivä me vain makoiltiin alinan kanssa. Päätin jäädä vielä yhdeksi yöksi, koska alinalla oli vielä darra ja muutenkin olimme päättäneet mennä auttamaan muita järjen jättiläisiä. Eli kasperia, Olivieria ja odellaa. Olemme juuri laittamassa kenkiä jalkaan, ja lähdössä. Alina on avaamassa ovea, kunnes jalkani pettävät alta ja silmissä sumenee. "Kiira!" Tuo huutaa ja ottaa minut kiinni.

Ei mene kauvaa kunnes olen jo kunnossa. "Ootko oikeesti nyt ok? Ei oo normaalii et sul pimenee pääs" tuo varmistelee. "Joojoo on veren sokerit vaa vähän matalat vrm" Vakuutan. "Ootko syönyt?" Tuo kysyy ja kohottaa kulmakarvoja. Nyökkään piensti.

Tuo katsoo minua sellaisella ilmeellä ettei usko. "Olen!" Vakuutan. Lähdimme kävelemään oliverillepäin. Emme jaksaneet koputtaa joten menimme suoraan sisälle. "Huomenta päivää!" Alina huutaa. "Elä vittu jaksa huutaa" kuuluu Kasperin krapulainen ääni olkkarista. Kävelemme sinne katsomaan tuota sankaria joka näyttää kuolleelta.

Olimme siellä pari tuntia, ja lähdimme alinalle. Kello oli jo puoli yksi yöllä. Päätimme mennä nukkumaan. Herään aamusti siihen kun ikkunasta paistaa valoa. Emme tehneet oikeastaan mitään enää. Kello on varttia vaille kaksi. Päätin lähteä koska pitää lukea kokeisiin yms.

_______
Sanoja: 383
Tää oli aika tylsä luku mut voivoi, enkä jaksanut tarkistaa tätä lukuu et voi ol kirjoitus vireheit