TAUOLLA!! ✰𝙼𝙾𝚁𝙴 𝚃𝙷𝙰𝙽 𝙹𝚄𝚂𝚃 𝙰𝙻𝙸𝚅𝙴✰

23. Jodel

Kiiran pov:

On mennyt noin puolituntia ja olen vain maannut sängyllä ja miettinyt. Otan puhelimeni ja päätän mennä katsomaan mitä hauskaa jodelissa on taas. Eli toisinsanoen jtn biiffiä, kyselyä tai spoilaamista jostain asioista.

Menen selaamaan eri kategorioita ja jossain kohtaa päätän mennä 'blind channel' jodeleihin. Luen sieltä kaikkea läpi. Jotkut kyselee että millon on keikkoja, osa väittelee jostain turhasta tai puhuu paskaa muista faneistä.

Nään yhden jodelauksen missä lukee että joku oli nähnyt minut tänään kauppakeskuksessa. "vittuvittuvittuvittuvittu" sanon hieman ahdistuneena. Nään kuvan minusta kun peittelen naamaani hupulla ja kädellä. Helvetti!

Toisessa kuvassa näkyy ihan pienesti naamani, muttei kunnolla. Onneksi. Vittu että jotkut fanit osaa olla ärsyttäviä. Ei suinkaan kaikki mutta osa ei tiedä rajoja. Kierähdän ympäri niin että makaan vatsalleen.

Joo ei siinä mitään pahaa, että joku näki mut yms mutta se että laittaa vielä kuvan musta ilman mun lupaa ja vielä ilman et ees halusin niiden ottavan musta kuvia, on perseestä. Ja jodelissa kaikki leviää ja sadat ihmiset näkee.

Menen netflixiin ja alan katsoa Bohemian Rhapsody elokuvaa. Ihan lemppari elokuva. Kuulen hetken päästä oven avautuvan. En jaksa kiinnittää siihen huomiota, ja jatkan elokuvaa.

"moi" kuuluu isäni huuto jostain päin taloa. "moi" vastaan jotenkin kuuluvasti. "mitä teitte lumin kaa" tuo kysyy oveltani. "oltii espressohuoses ja pyörittii kaupois" vastaan samalla katsoen elokuvaa. "juu" tuo vastaa.

"ja sitte muutama fani tuli vähä liia lähel mua ja otti kuvii musta ilma lupaa" jatkan ihan kun se olisi pieno juttu. "Ihan kauheet, lähtihän ne?" tuo kysyy. "jooh, tai muutama niist lähti aluks seuraa mua mut sit ku sanoin niil ni lopetti" totean. "en ymmär sellasii jotka lähtee seuraa" tuo sanoo. "jep" vastaan.

"eikai sua alkanut paljoo ahistaa se?" hän kysyy. Isä siis tietää että mua ahistaa aika paljonkin olla pienenkin porukan keskellä ilman et pääsen pois tai jos tulee liian lähel ilman et haluun. Pysyn hiljaa ja esitän etten kuullut tuota. "kiira" tuo yrittää saada mua vastaamaan.

Hän tulee istumaan viereeni ja katsoo mua huolissaan. "ahistiks se sua paljoo?" tuo toistaa. Nyökkään pienesti nostamatta katsetta isäni. "voi rakas" isä sanoo hiljaa ja silittää hiuksiani.

Olen vain hiljaa. En halua edes miettiä päivällä tapahtunutta. Vaikkei se ehkä vaikuta pahalta, mutta mulle se oli aika paha paikka. Varsinkin kun on paha ahtaanpaikan kammo, ihmis kammo, ja ahistaa helposti liika ihmis määrä.

"Se ei ollu sun vika et ne keräänty sun ympärille ja otti susta kuvia ilman lupaa" tuo muistuttaa. Mumisen vastaukseksi jotain. Alkaa tuntua etten saa happea. Nousen istumaan ja pidän toista kättä kurkullani.

Tuntuu kun joku kuristaisi. Tunnen ahdistuksen ja paniikin valtaavan kroppani. Tunnen käsieni alkavan täristä. Isäni ottaa minut halaukseen ja rauhoittelee minua.

"ei mitään hätää, yritä hengittää ihan rauhassa" tuo rauhoittelee. Tunnen hengitykseni vaikeutuvan ja nopeutuvan samaa aikaan.

Yleensä tässä kohtaa ottaisin terän esille, mutta nytten voi. Tunnen silmieni alkavan kostua, ja pian kyyneleet alkaa valua poskiani pitkin. "kiira ei mitään hätää, ihan rauhassa. Sä oot turvassa" tuo rauhoittelee silittäen hiuksiani.

_________________

sanoja: 477

lyhyt luku mutten jaksanut kirjottaa tätä lukuu yhtää:DDDDDD ja kaikki mitkä pitäs ol isol alkukirjaimel on pienel koska en jaksa vaihtaa isoiks ku kirjotan koneel!!