~ Nobody (onedirection fanfic)

Chapter 5 ~ What i doing?

Lontoo,

22.9.2014

10:32

Ensimmäinen ajatukseni herätessäni oli Harry. Olin tuntenut tämän jo alle viikon ja käynyt periaatteessa kaksilla treffeillä. Pidin miehestä enemmän kuin annoin itseni sallia. Ei siis ollut ihme, että ajattelin ensimmäisenä Harryä. Toinen ajatukseni oli vieras tuoksu. Se oli ensimmäinen merkki siitä, että en voinut olla kotonani, omassa pehmeässä sängyssäni. Tuoksu oli aavistuksen tunkkainen, minttuinen, ja siihen sekoittui aavistus jotain kallista partavettä. Minun oli siis pakko olla miehen kodissa. Räväytin väsymyksestä huolimatta apposen auki. Ensimmäisenä näin suuren ikkunan, jonka suljetut sälekaihtimet estivät valon pääsyn huoneeseen. Ikkunan alla oli ruskea, yksinkertainen pöytä, jonka vasemmalla puolella oli suuri ruskea kaappi ja oikealla valkoinen nojatuoli. Se oli selvästikkin nahkaa, ja siristämällä silmiäni huomasin eiliset vaatteet siististi laskostettuna tuolin päällä toisten vähemmän siististi asetettujen vaatteiden seurana. Mitä minulla siis mahtoi olla päällä? Vilkaisin itseäni ja tatuoitua kättä, jonka huomasin vasta nyt lepäävän kevyesti ympärilläni, ja pyörähdin käden alla ympäri. Kolmas ajatukseni tänä aamuna oli, että olin nukkunut kokonaisen yön, tai vain osan siitä, Harry Stylesin kanssa samassa sängyssä ainoastaan suuressa vihreässä t-paidassa. Kyseinen ihminen tuhisi tasaiseen tahtiin hetkahtamatta, kun liu'utin käden päältäni, pelkissä boksereissa. Tiputtauduin lattialle tömähdyksen saattelemana. En voinut olla tuijottamatta Harryn lihaksista vartaloa ja tatuointien kuvittavaa ympärilläni ollutta käsivartta. Hyppäsin hetkeksi pilvilinnoihini, mutta pakottauduin loikkimaan tuolille, josta pedin eiliset vaatteet päälleni mahdollisimman nopeasti.

"Mhh..." Harry mutisi. Toivoin, etten olisi herättänyt Harryä, sillä olin tälle vihainen. Olin vihainen ja nälkäinen, joka ei ollut hyvä yhdistelmä. Hipsin täysissä pukeissa ovelle. Valkoinen sifonkipaitani kahisi hieman liikkuessani, mutta en antanut sen häiritä.

"Sarah"

Avasin oven välittämättä Harrystä. Oven takana avautui lyhyt parilla huoneella varustettu käytävä, joka päättyi pieneen olohuoneeseen, jonka päädyssä oli suuret lasiovet parvekkeelle. Seinät olivat vaalean harmaat ja modernista sisustuksestä päättelin, että olimme edelleen Liamin kämpässä. 

"Sarah, odota nyt!"

Vasemmalla puolellani oli suuret leveät puuportaat, jotka lähdin laskeutumaan kevyesti hypähdellen. Kuulin kuinka joku takanani alkoi nopeasti kiskomaan vaatteitaan päälleen. Kiristin hieman tahtiani ja saavutin lopulta alakerran. Viimeinen ihminen, jolle halusin tänään puhua, oli Harry. En kuitenkaan ollut tarpeeksi nopea, sillä kuulin hyvinkin pian töminää portaista. Kävelin olohuoneeseen, joka oli kuin olikin sama paikka, jossa olimme eilen katsoneet elokuvaa. Olohuoneesta näki keittiöön, jossa istui itse talon omistaja hörppimässä aamukahviaan. Liam ei onneksi huomannut minua, tai sitten huomasi, mutta ignoorasi saman tien. Muutin kulkuni eteiseen, jonka lattialla könöttivät laukkuni ja mustat korkokenkäni. 

"Sarah!"

Ehdin sujattaa kengät jalkoihini ennenkuin Harry melkein syöksyi päälleni. Hän tarttui ranteeseeni niin, että se melkein sattui, ja kiskoi minut perässään ovesta ulos. Korkojen ansiosta melkein kompastuin jalkoihini, mutta hinaajani pelasti minut kaatumiselta sujauttamalla kädet ympärilleni. Harry rutisti minut toisella kädellään itseään vasten ja toisella sulki oven takanamme. 

"Mitä helvettiä Sarah?" Harry hellitti otettaan ja pääsin vetäytymään niin paljon taaksepäin, että näin tämän kasvot. Mies tuijotti minua tiukasti, kiharahiuspehko söpösti sekaisin juuri sen näköisenä, että tämä oli juuri noussut sängystä. Hymyilin.

"Huomenta, Harry"

Mies kurtisti kulmiaan.

"Mihin sulla on tällä kertaa kiire?"