Butterfly Effects // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Autumn Crush 3/5

LEHTIKASA

Aleksi

"Voitas pitää vähän hauskaa, niinku hommien vastapainoks" - Olli lopulta sanoi, mun miettiessä mitä se tarkoitti sillä. Tuskin kuitenkaan ihan sitä mitä mä olin ensimmäisenä ajatellut. Valitettavasti. Mun selvästi pitäisi rauhoittua ennenkun mä nolaisin itseni kokonaan.

"Mennäänkö saunaan? Jos sen lämmittäs? Mä toin vähän saunajuomaa mukana" - Olli virnisti ja kaivoi vodkapullon, sekä jotain muitakin juomia repustaan.

"Tai siis ei kai tää haittaa sua? Saatoin kävästä vähän vaarin viinakaapilla ennen lähtöä" - se kuitenkin vielä varmisti. Eihän me tunnettu toisiamme, eikä se tiennyt mitä mä ajattelin asiasta.

Olli oli viittä vaille täysi-ikäinen, kun mä taas laahasin sitä vähän jäljessä. Mutta vain vähän, en paljoa. Eikä mua ne juomat nyt haitanneet, vaan mun ajatukset. Niinkun saunaan? Se siitä rauhoittumisesta.

"Ei tosiaan, jos kaadat mullekin" - mä naurahdin. En mä lasiin sylkenyt ja nyt kun me oltiin kahdestaan täällä niin.. mikä ettei. Ja mä todellakin tarvisin jonkun ryypyn nyt ensi hätään, jotta mä saisin levottomaan mieleeni muuta ajateltavaa.

Mä kyllä tiesin ettei mummu ehkä olisi ollut samaa mieltä meidän juomisesta, mutta toisaalta se seilasi onnessaan merellä miesseurassa ja varmaan sillekin drinkki jos toinenkin siellä maistui. Ei se saisi tästä tietää. Ja mitäs hommasi tänne mun seuraksi tommosia vähän vanhempia pahoja poikia houkuttelemaan mua pahoille teille. Ihan kaikenlaisiin kiusauksiin..

"Tutustutaan vähän. Kerro jotain itestäs ja juo kulaus aina päälle" - Olli ehdotti istuessaan lasi kädessään sohvalle ja taputti paikkaa sen vieressä. "No mitä sä haluut tietää?" - mä naurahdin ja istuin sen viereen. En mä ollut hyvä tällaisessa.

"No alota vaikka sosiaaliturvatunnuksesta ja pankkikortin pin-koodista, eikun ihan sama. Vaikka lempiväri?" - se halusi tietää.

"Ahaa, nyt mä tajuun sun taktiikan, juotat mua eka ja sit viet mun huimat rahavarannot. Varaudu tulevaan luksuselämään, mun tilillä on ehkä pari kymppiä. Ja varmaan joku metsänvihreä" - mä vastasin sen naurahtaessa ja kysymykset puolin ja toisin jatkuivat samankaltaisina. Mä kerroin jopa kengänkokoni. Kunnes.

"Ootko sä varattu?" - se täräytti sitten kysymyksen ilmoille. "En oo" - mä vastasin. Siihen oli ainakin helppo vastata. Ei mulla ketään ollut.

"Sä?" - mä kysyin puolestani, kun vihdoinkin sain siihen tilaisuuden. "En" - se vastasi ja mun olisi niin tehnyt mieli johdatella asiaa vähän pidemmälle ja selvittää olinko mä ihan harhoissa ajatusteni kanssa. Tai niinkun mä olin tosiaan huomannut tuntevani tietynlaista vetoa sitä kohti ja välillä musta tuntui, että sekin ehkä vähän tsekkaili mua.

Mutta mä saatoin hyvin olla väärässäkin. Ehkä se oli vain tosi mukava ja halusi meidän tulevan hyvin juttuun nyt kun meidän isovanhemmat kerran oli yhdessä ja sillä olisi jono tyttöjä kotipuolessa odottamassa sen lomalta paluuta.

Me käytiin vuorotellen lisäämässä saunaan puita. Meillä oli hauskaa. Juttu lensi, juomat maistui seuraavien tuntien aikana ja humalatila paheni, vaikka me lantrattiin viinoja siihen mummun keltaiseen jaffaan ja mä uitin lasissa vielä kettukarkkejakin.

Me käkätettiin ihan hulluna sille, että meidän isovanhemmat olivat nyt laivalla joraamassa ja me pullanössövegemössösukupolven edustajat ryypättiin täällä ja lomallakin tehtiin hommia, jotta saatiin jokunen lantti kasaan hengen pitimiksi.

No okei, kyllä sitä hengissä pysyttiin, mutta kyllä se kummasti opintojen edistymistä vauhditti jos ei tarvinut miettiä joka päivä miten jo muutenkin pienet menonsa sai maksettua ajallaan ja jaksoi ja ehti opiskellakin vielä koulupäiviensä ulkopuolella, kun kaikki aika ei mennyt töitä tehden. Kouluhommatkun ei kuitenkaan rajoittuneet pelkästään sen koulupäivän sisään ja nukkuminenkin oli kuitenkin joskus ihan mukavaa.