Vaikka en ollut vierelläsi silloin,
olen vierelläsi nyt. Ehkä se riittää.
(spoiler alert: ei se riittänyt)
Olemme vastakkain, nyt.
Katsot lähtevän bussin ikkunasta minua päin,
mutta tiedän ettet katso minuun.
Olemme rinnakkain,
mutta kun joukkueet jaetaan,
meidät erotetaan,
perinteisesti.
Katsomme toisiamme silmiin kentällä.
Sateenvarjon alla, ja kun aurinko paistaa,
ja kun on niin sumuista, että hädin tuskin näen
sen halveksunnan, joka on katseidesi seurana nykyään.
Mutta ainakin se halveksunta on minulle,
sitä et jaa kenellekään toiselle.
Se on minun ja ainoastaan minun,
ja vaikka se olisi ainoa asia joka sinusta jää tähän elämääni,
pidän siitä hyvää huolta.
Vaikka en ollut vierelläsi silloin, olen halveksuntasi rinnalla nyt,
siitä pidän kiinni,
vaikka en pitänyt sinusta.
ESTÁS LEYENDO
JA ENNEN KAIKKEA,
PoesíaEdes vastamelukuulokkeet eivät hiljennä naapuruston lasten kiljuntaa. Se hiipii ikkunastani sisään ja tunkeutuu muuten niin hiljaisiin uniini. En usko koskaan pääseväni siitä eroon. (Nostalgiaretki niihin pieniin hetkiin, jotka mieluummin pitäisin i...